Seuraavat 400 000 helsinkiläistä

Post to Twitter

Yksi politiikan suurista kysymyksistä Helsingin seudulla tulee olemaan, missä seuraavat 400 000 helsinkiläistä asuvat. Vastaukset tähän kysymykseen määrittävät kaupunkirakennetta ja vaikuttavat kulttuuriin, talouteen, hallintorakenteeseen, seudun menestykseen ja kaikkeen muuhunkin.

Maakuntakaavassa varaudutaan 430 000 asukkaan kasvuun vuoteen 2035 mennessä. pääosin Helsingin seudulla. HSL:n liikennejärjestelmäsuunnitelmassa taas on lähtökohtana 465 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä 14 kunnan alueella. Eri ennusteiden suuruusluokka on sama: tänne pitää saada uusia asuntoja 400 000 ihmiselle.

Jos mitään ei erityisemmin tehdä, uudet asunnot rakennetaan pääosin pitkin kehyskuntia pieninä paloina: Nurmijärvelle, Tuusulaan, Vihtiin, Mäntsälään, Sipooseen ja kirkkonummelle. Liikenne perustuu lähinnä henkilöautoihin, joita on useimmilla perheillä kaksi, jopa kolme. Moottoritiet täytyyvät ruuhkista, ja niiden lisärakentamista vaaditaan kovaan ääneen. Siihen kuluu miljardeja, mutta sekään ei riitä, koska kehäteitä ei voi leventää loputtomasti. Tämä on taloudellisesti kallis ja ekologisesti tuhoisa skenaario.

Tavoite pitääkin olla, että suurin osa uusista asunnoista rakennetaan Kehä I tasolle tai sen sisäpuolelle, ja lähes kaikki pääkaupunkiseudulle. Tällöin liikenne voi perustua pääosin joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, mikä tekee kaupunkirakenteesta toimivamman, seudusta taloudellisesti menestyvämmän ja pienennetään päästöjä. Kaikki voittavat.

Helsingin seutu on kansainvälisesti vertaillen harvaan asuttu. Pääkaupunkiseudun tiheys on 952 henkeä neliökilometrilla ja koko Helsingin seudun 365. Vertailun vuoksi, Tukholman seudun tiheys on 3597 asukasta neliökilometrillä. Yksittäinen luku ei kerro kaikkea, mutta on selvää, että Helsingissä on kyllä tilaa. Punavuoren tiheydellä koko Suomi mahtuisi Kehä I sisään, joskin siihen ei onneksi ole tarvetta.

Mihin sitten voisi rakentaa? Tässä muutamia huomioita:

  • Jo rakenteilla oleviin vanhoihin satamiin sekä Pasilaan tulee noin 60 000 asukasta lisää. Se auttaa alkuun, mutta vain alkuun.
  • Helsingissä on metsää ja viheraluetta yhteensä 3700 hehtaaria. Siihenkin tietysti mahtuisi, mutta suurin osa metsistä on arvokkaita virkistysalueita, eikä niitä pidä noin vain rakentaa täyteen. Kaikki vihreä ei kuitenkaan virkistä: teiden viereiset suojaviheralueet ovat melko käyttämättömiä. Tapauskohtaisesti rakennustrilaa voi löytyä jonkin verran.
  • Moottoritiet sen sijaan voi muuttaa bulevardeiksi. Moottoritie vie 100 metrin levyisen käytävän ja sen vierustoille ei voi rakentaa ainakaan asuntoja. Saman liikennemäärän kuljettava katu mahtuu 30-50 metrin tilaan ja sen viereen voi rakentaa. Lisäksi moottirtieliittymät vievät valtavasti tilaa: Lahdentien ja Kehä I liittymä on Katajanokan kokoinen, melualueineen lähes Kruununhaan kokoinen. Kaupunkisuunnitteluviraston tutkimuksen mukaan moottoriteiden bulevardisoinnissa vapautuisi asuintilaa jopa 150 000 asukkaalle. Suurelta osin asukkaat käyttäisivät julkisia kulkuneuvoja, ja autoliikennekin toimisi paremmin kuin kehyskuntiin rakennettaessa.
  • Tiivistysrakentamisella on periaatteessa paljonkin potentiaalia. Monet kerrostalolähiöt ovat harvemmin rakennettuja kuin uudet omakotitaloalueet. Tiivistämisprojekteihin pitää saada vanhat asukkaat mukaan, mikä vie aikansa.

Kaksi kaupunkimaastoa: Lahdentien ja Kehä I risteys vastaan Kamppi. Kuvat ovat samassa mittakaavassa.

On siis yksi iso ratkaisu, ja lisäksi tarvitaan monta pientä.

Helsingin seudun Vihreät ovat ottaneet tämän kysymyksen tosissaan. Yksi vastaus haasteeseen on tämä blogi, Ihmisten kaupunki, jossa kaupungin kasvua, ekologisuutta ja rakennetta puidaan.

Toinen on seudun Vihreiden kaupunkisuunnittelufoorumi otsikolla ”Mihin seuraavat 400 000 asukasta”. Tervetuloa kaikki jäsenet mukaan ideoimaan Uudelle YO-talolle Cajsa-saliin tänään kello kuusi. Foorumin ideoista on luvassa koostetta myös blogiin.

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 vastausta kohteessa Seuraavat 400 000 helsinkiläistä

  1. Artturi Björk sanoo:

    Onnea uudelle blogille! Kokonainen rss-syöte olis kiva.

  2. Valtteri Maja sanoo:

    Näin esimerkkinä voisin joskus vaikka kuljetella kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneita ihmisiä Pitskussa Reimarlassa ja vähän avata minkälaista siellä oli asua lapsena, jos voisi syntyä jotain dialogia ja kaksisuuntaista tiedon kulkua eikä kaikki olisi vaan semmoista ylhäältä tapahtuvaa lonkalta heitettyä mielivaltaista jyräämistä johon sitten reagoidaan valittamalla virallisesti ja epävirallisesti eikä kellään ole yhtään kivaa.
    Voisin sitten itsekin vastavuoroisesti tutustua jonkun toisen vaikka omakotitaloalueen tai korttelikaupungin kokemuksiin. Pääajatus olisi erilaisuuden ymmärtäminen ja sen erittely, mitkä tekijät tekevät jonkun asuinalueen hyväksi jollain osa-alueella. Jos voisin tällä esittää perusteluita sille, miksi väljähkö kerrostalolähiö ei ole aina niin kovin paha asia niin olisin tyytyväinen. Kaikkien ei tarvitse olla mieltä mutta perusteluiden kuuleminen on usein hyvästä.

    Koska jokaisella ihmisellä on vain vähän omakohtaisia kokemuksia asumisesta erilaisilla alueilla eri elämänvaiheissa, olisi tärkeää että ihmiset pääsisivät viestimään kokemuksistaan oikeissa autenttisissa ympäristöissä.

    Kun ymmärtämys lisääntyy, hyviä asioita voidaan vaalia ja lisätä ja huonoja asioita välttää ja poistaa. Varmasti monin paikoin on oivaltamattomia onnistumisia (osa on varmasti tapahtunut nerokkaalla suunnittelulla ja osa vahingossa) joita voidaan tuoda esiin tällä tavalla.

    • Otso Kivekas sanoo:

      Tutustumisretki Pitskun huudeille kuulostaa erinomaiselta. Keskuspuiston itäpuolen kasvattina tunnen Vihdintien länsipuolta todella huonosti, paitsi sen IT-toimistogeton Valimossa.

      Kaikissa alueissa ja kaikentyyppisessä rakentamisessa on hyvät puolensa siinä kuin huonotkin. Sen ymmärtäminen ei koskaan ole pahaksi. Lisäksi tietysti aina ne alueet missä on asuneet ovat monellakin tapaa paljon erityisempiä. Itse muistelen lämpimästi Herttoniemen metsiä ja latua joka lähti suoraan pihasta…

      Mikään tässä ei kuitenkaan muuta sitä, että ne 400 000 ihmistä muuttavat johonkin. Tuo ajatus moottoriteiden rakentamisesta kaduiksi on parhaan ymmärrykseni mukaan se tapa, jolla heille löytyy asunnot niin, että mahdollisimman vähän kenenkään lapsuuden maisemia tarvitsee jyrätä. Muut vaihtoehdot ovat paljon huonompia.

    • Mikko Sarela sanoo:

      Komppaan Otsoa. Tutustumisretki Pitskun suuntaan kuulostaa loistavalta idealta. Pistätkö vaikka itsellesi sopivista illoista / viikonloppupäivistä doodleen kyselyn? Tai ehdotat täällä muutamaa sinulle sopivaa päivää, niin tehdään tutustumisretki.

      Ei ennen vappua. Tällä viikolla on edessä tutustumisretki Malmille.

  3. Joni K sanoo:

    pahinta mielestäni on miten naurettavaan tiheyteen ollaan jääty ”uusissa alueissa” (jätkäsaari et al.). Siinä kai lähdetään aina siitä että uusien alueiden asukkeja ei saa olla niin paljon ettei jokaiselle mahdu kaksi citymaasturia autotalliin ja että helpsoti pääsee niillä sitten kehämarkettiin.

    Koko pariisi mahtuisi helsingin ydinkeskustaan, ja siellä asuu yli kaksi miljoonaa.

  4. Joel Jalkanen sanoo:

    Pitskun-retki kuulostaa hyvältä! Kutsun itseni mukaan, nimim. 20 ekaa vuottani Reimarlassa asunut.

    Joni K:n kanssa oon täysin samaa mieltä. Asetan toivoni siihen, että asemakaavoituksen edetessä tontteja muutetaan edes vähän tehokkaammaksi vähän kerrassaan. Kyllähän nytkin Arabianrannassa korotettiin paria tulevaa taloa. Ei se ongelmaa poista, mutta auttaa nyt edes vähän.

    Imho Keski-Pasilan tiiviys olisi aivan eriiiittäin tärkeetä kaupungin toimivuuden tulevaisuuden kannalta. Perustan tämän täysin objektiiviseen mutuun.

    • tpyyluoma sanoo:

      Sekä Pasila että korkeammat talot tiiviyden kannalta on vähän niin ja näin. Se Keski-Pasila on ensinnäkin loppujen lopuksi aika pieni alue ihan pinta-alaltaan, ja sitten kun ne talot ovat korkeita niin niiden väliin pitää jättää tilaa, joka taas syö tehokkuutta.

      Olennaisinta on minusta se katutason tiiveys, eli väylien, parkkipaikkojen, jne. koko. Pasila motareineen on hyvä esimerkki, mutta ihan omakotitaloalueillakin. Esim. Tapanilassa on täysin riittävä väestötiheys asemalle, kaupalle, kouluille, jne. palveluille. Ja näin pitkälti siksi että ne tontit on kompakteja, välissä olevat kadut on jotain viisi metriä eikä viisitoista metriä leveitä, siellä ei ole juurikaan mitään pysäköintikenttiä…

      Oikeesti, se mitä täytyy keksiä yleisemmin uudestaan on vaan vanhat asiat, tai paremmin unohtaa uudempia huonoja ideoita, ja muutenkin lakata keksimästä kaupunkia uudestan. Esimerkiksi virkamieskunta haluaa tutkia autottomia kortteleita, jotta niistä saadaan kokemuksia. Koko kantakaupunki on täynnä kortteleita jotka käytännössä täyttää kriteerit.

  5. Joel Jalkanen sanoo:

    Tarkotinkin nimenomaan sitä toteutunutta tiheyttä, en kerroslukumääriä. Alueelle siis paljon ihmisiä, toivon. Keski-Pasila on pieni mutta oleellinen joukkoliikenteen solmukohta, joten sitä tärkeämpää olisi rakentaa se niin tiiviiksi kuin mahdollista. Muuten vähän pelkään että sen asema joukkoliikennekeskuksena lässähtää.

    Edelleen puhun ihan fiilispohjalta, Liikenneparemmintietäjä todnäk tietää paremmin. Toinen kriittinen paikka olisi Kalasatama, jonka massalla voitaisiin luoda Suur-Kalliosta Helsingin oikea kakkoskeskusta. Jätkäsaaren en oikein usko, se on paljon irrallisempi joka tapauksessa.

    Ennen osattiin. Se on totta.

  6. Päivitysilmoitus: Otso Kivekäs » Keinoja helpottaa autoilua Helsingissä

  7. Päivitysilmoitus: Otso Kivekäs » Otso valtuustoon 2012

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.