Asemien brutaali betoniarkkitehtuuri

Post to Twitter

Rumuudella ruoskintaa

Suomalaiset juna-asemat edustavat tyypillisimmillään brutaalia betoniarkkitehtuuria. Asemat houkutteleva töhryihin koska se on lähes ainoa tapa kommunikoida brutaalin betoniarkkitehtuurin kanssa. Brutaali betoniarkkitehtuuri synnyttää pahoinvointia. Juna-asemia voisi kuitenkin toteuttaa toisin.

Asemat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja – ei vain ihmisten välillä, vaan myös ihmisen ja rakennetun kaupungin välillä. Asemilla silmät vähitellen aukeavat työpäivän alkaessa, ja ajatukset ja katse ovat vapaita.

Vilkkaille asemille voi saada elämää ja turvallisuutta sillä, että taideyhdistysten taidelainaamolle ja gallerioille luovutetaan käyttöön tiloja, joissa voivat pitää putiikkia auki. Samalla ohikulkijat saisivat taide-elämyksiä.

Käytettävyys alkeellista

Käytettävyyttä tulee parantaa kunnostettaessa asemia. Tärkeää on liityntäliikenteen, kuten bussien, taksien ja tulevan pikaratikan sujuvat vaihdot junaan. Esimerkiksi Tikkurilaa suunnitellaan niin, että pikaratikka ei kulje tulevaan matkakeskukseen, vaan tuhansien ihmisten päivittäisestä liikennevälineen vaihdosta tulee hidas, hankala ja kylmä. Räntäsateessa tarpominen ei houkuttele joukkoliikenteen käyttäjäksi.

Lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa liikkuvat tarvitsevat helpommat kulkuväylät. Usein juuri vaikeasti liikkuvat ja vauvojen kanssa kulkevat joutuvat kiertämään käsittämättömiä matkoja päästäkseen haisevaan hissiin.

Asemat voisivat mukautua paremmin ihmisten tarpeisiin. Hyvä lähtökohta on hieman miettiä sitä missä, millä tavalla, millaisessa ympäristössä ja minkä vuoksi ihmiset liikkuvat asemilla. Kaupat ja palvelut tulee nivoa yhteiseen vapaaseen tilaan ilman suunnittelun rajoja, ja ottaa laaja joukko eri tahoja mukaan pohtimaan tarpeita.

Esimerkiksi Myyrmäen asemalla kauppakeskuksesta tulisi päästä suoraan laiturille ostoskärryllä, aivan kuten parkkihalliin ja parkkipaikallekin. Samalla kauppakeskuksen kanssa voisi sopia yhteistyöstä vartioinnissa, ja järjestää turvalliset pyöräparkit.

Vanhakantainen modernismi jyllää suunnittelussa

Vantaalla virkamiehet tyrmäsit valtuustoaloitteen taiteella koristeluista juna-asemista sillä että asemat perustuvat brutaaliin betoniarkkitehtuuriin. Meidän pitäisi miettiä myös asukkaita ja heidän viihtyvyyttä, ei vain Vantaan arkkitehtejä. Vastauksessa aloitteeseen luki

”Rakennusten alkuperäistä tyyliä kunnioittaen korjattuina ja edelleen parannettuina, siisteinä, asemat toteuttavat jo sinänsä taideasematavoitetta, tyylilajinaan brutaali betoniarkkitehtuuri raskaan raideliikenteen kohtaamispisteenä…”

Tämän vuoksi asemia ei voisi tehdä viihtyisämmäksi, vaikka ne kunnostetaan lähivuosina.

Martinlaakson asema. Kuva Siru Kauppinen.

Martinlaakson asema - brutaalia betoniarkkitehtuuria. Kuva: Siru Kauppinen

Vantaan taidemuseo, nuorisotoimi, lasten kuvataidekoulu, maankäytön ja ympäristön toimiala, koulut ja taideyhdistykset ovat kiinnostuneita yhteistyöstä alikulkutunneleiden koristelussa. Näitä ei ole juuri silti tehty. Samat tahot voisivat parantaa asemien viihtyvyyttä. Hintalapusta se ei ole kiinni, koska tällainen paikallinen yhteistyö on lähes ilmaista.

Vantaan kaupunginvaltuustossa Heikki Heinimäki (kok) vastusti taideasemia sillä perusteella, että kirkkaat värit ovat lapsille liian pelottavaa. En kuitenkaan usko että vaikkapa Vantaan kuvataidekoulun lapset käyttäisivät seinämaalauksissa liian pelottavia elementtejä. Brutaali betoniarkkitehtuuri sen sijaan voi olla aika masentavaa, ja ympäristönä pelottava.

Malminkartanon juna-aseman seinämaalausta.

Malminkartanon juna-aseman seinää. Kuva Olli Arnberg.

Sen sijaan Malminkartanon asemalla taideopiskelijat tekivät alunperin laittoman iskun maalin ja pensselin kanssa. Sen jälkeen seinät ovat saaneet elää ihan luvan kanssa. Eivätkä lapset pelkää iloisesti maalattujen koivujen katveessa. Ja tämä onnistui pelkällä maalilla, ilman suuria kustannuksia.

Post to Twitter

Tietoja Siru Kauppinen

Ympäristötekniikan M.Sc., vihreä poliitikko ja aktivisti.
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta kohteessa Asemien brutaali betoniarkkitehtuuri

  1. Hanna K sanoo:

    Tuskin kyse oli pelottavista väreistä. Ehdotus oli ehkä ihan jees, mutta vihreä hippi pikkupuolueesta ehdotti. Olisi tyhmää antaa kunnia hänelle. Lautakunnan kautta kokoomus ehdottamaan ja johan onnistuisi 🙂

  2. Veikkaan että Heikillä kyse oli ennakkoluuloista kaikkea seinille maalaamista vastaan. Sellainen saatetaan niputtaa yhteen ja kokea pelottavaksi ja tuhoavaksi jengiuhkakuvaksi.

    Asiasta keskusteltiin varsin värikkäästi kaupunginvaltuustossa. Taideasemien suuri vastustus tuli kuitenkin arkkitehdeilta, jotka haluavat säilyttää modernismin kukkaset puhtaana betonina. Ja tällaisia kukkasiahan riittää pääkaupunkiseudun radoilla.

  3. Joel Jalkanen sanoo:

    Sitä paitsi toi lapsiargumentti on typerä. Lapset käsittääkseni ihan tutkitusti pitää kirkkaista väreistä. Taitaapi olla aikuisista kyse…

  4. Tämä luultavasti sopii anekdootiksi -vaikka on eri kaupunki ja manner- siitä miten rikolliseksi kauneuden tuhoaminen menee.
    http://ephemeralnewyork.wordpress.com/2012/05/17/what-was-lost-when-we-lost-penn-station/

    Ja kun on saanut tarpeekseen harmaudesta ja kehnosta korjauksesta värikkäillä reviirimerkinnöillä, voi alkaa miettiä yhteisöllisiä ja hyväntahtoisia vaihtoehtoja.
    http://www.itsnicethat.com/articles/zeroh-the-hastings-moths-project
    http://www.environmentalgraffiti.com/featured/moss-grass-graffiti/2147

  5. Päivitysilmoitus: Sunnuntaina päätetään sinun tulevaisuudestasi | Lilja Tamminen

  6. Niklas Wöltjen sanoo:

    Tuntuu vain siltä, että tietyissä piireissä modernismin perusolettamukset elävät edelleen, koska niitä ei ole vielä haastettu kriittisten toisinajattelijoiden puutteessa. Brutalismi on täysin aikansa elänyt, ja modernismistakin on luovuttu monin paikoin, toisin kuin Suomessa. Olisi korkea aika että kriittinen massa asettuisi vihdoin sitä vastaan samalla ehdottamassa modernimpaa ja ihmisläheisempää kaupunkia. Lupaavinta olen tähän asti nähnyt Tanskassa, Alankomaissa ja Australiasta.
    http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/5140.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.