Kaupunkirakentamisen laillistaminen

Post to Twitter

Jos haluaa rakentaa Helsinkiin lisää kaupunkia, niin kannattaa aloittaa siitä että laillistaa sen. Tämä tapahtuu poistamalla kaupunkirakentamisen esteitä.

Mitä jos olisi rakennettu kaupunkia?

Kun ei rakenneta tiiviisti on asuntopula, maa loppuu ja kaavoitus takkuaa. Toisinkin voisi olla. Jos Helsinki olisi rakennettu Alppilan ja Harjun (byrokraatiksi Alppiharjun peruspiirin) tehokkuudella, niin Helsingin rakennettu neliömäärä mahtuisi kuvassa olevan rajan sisään.

Jos ylläolevassa kuvassa rajattu alue olisi kaavoitettu Alppiharjun tavoin, niin kolmannes siitä olisi puistoa. Eli hieman enemmän kuin nyt todellisuudessa (29%).

Alppiharjun maankäyttö

Helsingissä keskusteltaisiin kaupungin laajentumisesta itään, metron ja ratikan eduista ja haitoista väännettäisiin Exceli punaisena, luonnonsuojelujärjestöt tekisivät vaihtoehtokaavoja, kuumapäisimmät vertaisivat aluelaajennusta puna-armeijan hyökkäykseen… Kulosaaressa, ei Östersundomissa.

Miksei kaupunkia rakenneta?

Nykyisten normien mukaan on mahdotonta rakentaa Helsingin kantakaupungin kaltaista kaupunkia, puhumattakaan keski- tai eteläeurooppalaisen tyyppisestä kapeiden kujien ja pienten torien leimaamasta kaupungista tai kylästä. Kaupunkirakenteen löystymisestä kertoo, että vuosina 1950-2000 Helsingin asukasluku kaksinkertaistui ja rakennettu maa-ala kymmenkertaistui…  Autoilun keskeisestä asemasta suunnittelussa kertoo esimerkiksi se, että Visannin mukaan normaalissa tapauksessa asemakaavaa laatiessa 30% ajasta kuluu pysäköinnin suunnitteluun.

Miten tehdään ihmisen kokoista kaupunkia? Kaupunkiryhmän vieraana Matti Visanti (KSV)

Normit yllä tarkoittavat erillaisia käytäntöjä, ohjeita, joskus suorastaan lakeja, joita on tapana kaavoituksessa noudattaa. Normeja tuottavat erillaiset sektoriviranomaiset, sinänsä hyvää tarkoittaen ihmisten parhaaksi. Tämän komiteasuunnittelun yhteivaikutus on että kaupunkien rakentaminen on käytännössä kielletty lailla, joka taas tuskin on ihmisten parhaaksi.

Yleensä kyse on autoista, ei toki aina. Ei siitä että onko auto hyvä, huono vai peräti välttämätön kulkuneuvo, ei suoranaisesti edes ympäristökysymyksistä, eikä varsinkaan siitä saako kaupungissa ajaa autolla. Vaan ihan yksinkertaisesti siitä kuinka paljon autoliikenne saa viedä kaupungissa tilaa. Kun asiaa kysytään liikennesuunnitelijalta, niin vastaus on tarpeeksi ja varmuuden vuoksi vähän yli. Perustelu on liikenteen sujuvuus, eli suomeksi että autolla voi ajaa pysähtymättä. Maankäytön tehokkuus on jonkun muun erikoisasiantuntevan sektoriviranomaisen ongelma, joten tarpeeksi on niin paljon ettei se mahdu kaupunkiin. Tämä ristiriita ratkotaan yleensä niin ettei tehdä kaupunkia.

Normin mukaiset liittymät Vallilan sovitettunaMaaseudulla tällaiset suoja-alueet ovat ihan hyvä ajatus

 Autoliikenne tuottaa pakokaasuja, tosin vähenevässä määrin autojen parantumisen myötä, jonka takia liikennevirran tuottama katupöly alkaakin sitten olla jo isompi ongelma. Ja tietenkin liikenne meluaa. Tähän on monia ratkaisuja, mutta parhaassa lähiörakentamisen hengessä virallinen ratkaisu on ettei saa rakentaa taloja.

Kuvassa Oopperan risteys, punaisella alue jolle ei saisi nykykäytännöin rakentaa.

Ohjeistus on käytännössä yksi kuva.

Normietäisyydet tiestä ovat maaseudulla ihan hyvä ajatus

Surkuhupaisinta liikennenormittamisessa on että epäsuorat kokonaisvaikutukset ovat täysin tavotteiden vastaisia. Ihmiset eivät aja henkilöautolla, tai polje pyörällä, tai nouse raitiovaunuun, siksi että heillä on myötäsyntyinen ominaisuus autoilija, pyöräilijä tai raidematkustaja. Ihmiset ajavat autolla siksi että lähin maitokauppakin on kolmen kilometrin eikä kolmen kerroksen päässä. Kun ei rakenneta lähelle ja tiiviisti niin syntyy lisää sitä liikennettä, joka vaatii lisää tilaa, jolloin pitää taas rakentaa harvemmin eli kauemmas…

Suunnittelu on valintoja

 

Normein on myös määrätty asunto-osakeyhtiölle kuuluviksi pysäköintilaitokset sekä pommisuojat. Nämä normit lisäävät asumisen kustannuksia kymmenillä prosenteilla, tai vähentävät uusien asuntojen tuotantoa kuten vastaava vero tekisi, mikä taas nostaa asuntojen hintoja. Oma ongelmansa on että museoviranomaiset suojelevat yhä isompia taloja ja alueita, koska moderni rakennusperintö on usein massiivista.

Mitä normeille pitää tehdä

Yksinkertaisesti näin.

1. Otetaan lähtökohdaksi Töölön, Punavuoren, Kallio, Alppiharjun, tai vaikka Munkkiniemen  asemakaava. Mistä nyt kukin tykkää.

2. Otetaan tarkasteluun kaupunkirakentamista säätelevä normi.

3. Voiko normin mukaisesti toteuttaa ko. asemakaavan? (Ilman suuria lisäkustannuksia tai muutoksia.)

4. Jos ei, niin muutetaan normia ja/tai ei sovelleta kaupungissa.

Loppujen lopuksi, Mäkelänkadun päässä ja asuntojonossa, tästäkin asiasta vastaavat poliittiset päättäjät. Politiikassa voi ja saa olla asioista eri mieltä, toiset haluavat moottoriteitä ja toiset ratikkakiskoja, toiset haja-asutusta ja toiset kivikortteleita. Nämä ovat valintoja.

Sellaista kaupunkia ei voi valita, jossa voi ajaa kuin moottoritiellä, jossa on ilmaisia parkkipaikkoja aina vapaana, kaikki olemassa olevat rakennukset on suojeltu rakennusperintönä, jossa melutaso ja ilmanlaatu on kuin mökkirannasssa, ja joka jotenkin tästä kaikesta huolimatta on taloudellisesti tehokas, tiiviisti rakennettu ja siten tarjoaa kaupan alakerrassa, koulun naapurikorttelissa, raideyhteyksiä eri suuntiin, vilkasta kaupunkitilaa. On myös hyvin vaikea nähdä miten asuntopula voitaisiin ratkoa ilman tiivistä kaupunkirakentamista. Kaupunkipoliittisten tavoitteiden tulee olla maantieteellisesti ja taloudellisesti mahdollisia.

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

23 vastausta kohteessa Kaupunkirakentamisen laillistaminen

  1. helena saukonpää sanoo:

    Rakentaa pilviin vanhojen kaupunkiasuinalueiden päälle??? Ihan kiihottava ”nuorenmiehen” ajatus mutta silloinhan olisi revittävä vanhat talot alas, sillä rakennusten rakenteet eivät kestä uutta rakentamista päälle, eivätkä edes kunnolla taivu ilman kalliiksi tulevia ja toimimattomia LVI ratkaisuja ”ullakkorakentamisessakaan” !

    Miksi ihmeessä kaikkien on mahduttava Helsinginniemelle? Ei kai voida kuvitella, että meillä olisi NY:n asukasmäärä jossain vaiheessa?Ainoastaan silloin ,jos suuret ikäluokat eivät kuolekaan ja lisää tulisi työhön tänne,varsinkin akateemisiin ammatteihin ;)! Ei NY:ssäkään revitä taloja alas joka 30:s vuosi tai silputa Keskuspuistoa !!!!!! En ole eläissäni kuullut kenenkään toteavan ,että New Yorkin Keskuspuistoon pitää rakentaa ,kun asunnoista on pulaa ja siellä sitä tilaa varmaan tarvittaisiin.

    Miksi haikailla vanhoihin keskiaikaisiin eurooppalaisiin kaupunkeihin kujineen? Olihan meillä ollut Kallion kaupunginosa jossa sakkia oli niin paljon kuin kantakaupungin Töölössä,Eirassa ja Ullanlinnassa yhteensä.Siellä asuttiin todella tiiviisti,metropoliomaisen tiiviisti ja käytävällä kerroksen yhteisvessat.

    Tila-ja liikenneongelman ratkaisemiseksi pitäisi kysyä,onko kaupungin sisälle rakennettu tarpeeksi hyvät ja kohtuuhintaiset raide-tai bussilinjat? Pienituloisethan esim. opiskelijat ja ”suorittajat” ei Stockalle autoilla suhaa ja huippuparkkimaksuja maksa.

    Miksi kaiken liiketoimistojen ja valtion virastojen on oltava ydinkeskustassa?????? Eikö korkeakoulutettu väestö osaa käyttää puhelinta ja internettiä,videomeetingejä jne..? Menneisyydessä tarvittiin juoksupojat kiikuttamaan papereita ministeriöstä ja firmasta toiseen ,tarvitaanko nyt??

    Kaupunkiin tullaan töihin autolla! Miksi ei tehdä joka ilmansuuntaan samanlainen yhteysä kuin nyt metrolla on itään tai junaliikenteessä oikoradan ansiosta pääset Lahdesta alle tunnissa rautatieasemalle ilman parkkiongelmia.

    Miksi haikaillaan metropolia tai keskieurooppalaista fiilistä vanhoissa kaupungeissa? Mehän olemme juuri 60-luvulta lähtien repineet vanhat rakennukset pois rakennusliikkeiden ja rahan voimalla. Nuorten arkkitehtiraasujen oli suunniteltava elementeistä laatikkoja tai pistetaloja ,vaikka tiedettiin ,että niiden elinikä on vain 30v. Nyt maksellaan peruskorjauksien muodossa uudelleen näitä ”eläkekämppiä”.

    Kannattaisiko ihan vain miettiä ihmisen mittaista ja ympäristöön sopivaa rakentamista,asuinalueita joissa voi hengittaa kun tilaa tässä maassa on . Tehokanalatkin ovat jo saaneet uudet tiladirektiivinsä kun nähtiin niiden kärsimys ja se ,ettei munantuotto ole paras mahdollinen ”miljoonayksiköissä”.

    • Teemu sanoo:

      Kiitos kommentia. En kyllä ihan tunnista kirjoitustani, mutta jos kommentoija ymmärtää väärin niin se johtuu oletusarvoisesti siitä että minä kirjoitan sekavasti, eli selvennetään.

      En ole esittänyt vanhojen asuinalueiden purkamista tässä enkä kai muutenkaan, jossain paikoin tuo tosin voisi olla ratkaisu jos talot ovat kovin huonokuntaisia sekä kaava tehoton, mutta pahoittelen että jäi tuollainen kuva. Tässä kirjoituksessa ei itseasiassa edes oteta kantaa siihen mihin pitäisi rakentaa, vaan miten niitä alueita rakennetaan.

      Mutta kuitenkin, Helsingin kantakaupunkia laajennetaan paraikaa vanhoille teollisuusalueille (Jätkäsaari, Kruunuvuori), minusta niin voisi tehdä enemmänkin esimerkiksi Viikinrannassa, ja toistaalta ottaa motarien viemää tilaa hukkakäyttöön muuttamalla ne kaduiksi, mistä Mikko kirjoitti pidemmin tähän blogiin http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/04/18/kaupunkimotareista-kaupunkiin/

      Pääkaupunkiseudun väestö tulee kasvamaan rajusti ja tähänkin saakka myös asumisväljyys on kasvanut, ja asuntotilanne ei nytkään ole varsinaisesti ruusuinen. Väestönkasvussa keskeinen asia on että alueella syntyvyys on suurehkö johtuen verrattaen nuoresta väestöstä, Suomi tulee tavallaan edelleen muuttamaan maalta kaupunkiin, tai paremmin idästä ja pohjoisesta etelään ja ouluun, vaikka kukaan ei muuttaisi mihinkään, koska väestörakenteen erot.

      En halua että ihmisiä pakotetaan asumaan missään, ihmiset osaavat varmasti ihan itse valita. Harvempi kuin haluaisi vaan pääsee Helsingissä asumaan kaupunkimaisesti, enkä minä ymmärrä miksei tätä voisi mahdollistaa, kun tiivis asuminen on esimerkiksi kansantaloudellisesti, liikennejärjestelmän ja ympäristön kannalta parempi. Ihan virallisesti tätä myös halutaan vaaleilla valitun hallituksen hallitusohjelmaa myöten, se mitä minä kritisoin on se että ei toimita niin että tämä töteutuisi. Se että rakennetaan kaupunkit tiivisti muuten tarkoittaa myös sitä että haja-asutusalueet on lähempänä, esim. Etelä-Tuusulassa eikä Etelä-Hämeessä. En usko että moni haluaa ehdoin tahdoina asua mahdollisimman kaukana.

      Asuinolosuhteet Kalliossa ja muuallakin ovat varmasti olleet aikanaan kurjia, mutta uusiin taloihin tehdään vähemmän yhteisvessoja ja hellahuoneita. Ei se että rakennetaan talot tiiviisti estä tekemästä asunnoista nykyaikaisia.

      Autojen osuus työmatkaliikenteessä kantakaupungissa on noin kolmannes. Aleksin Stockalla, joka muuten myy suurin piirtein saman verran kuin maan muut Stockat yhteensä, käy päivästä riippuen noin 50 000 – 100 000 ihmistä. Stockan parkkihallissa on 600 paikkaa, ja tavaratalo ei tehnyt niitä enempää vaan vanhan hallin tilalle Herkun laajennuksen.
      Pääkaupunkiseudun väestö tulee kasvamaan ihan jo alueellisesti korkeamman synt

      • Teemu sanoo:

        Pahoittelen kirjoitusvirheitä ja ylimääräistä tekstinpätkää lopussa. Puolustuksekseni, ja todisteena siitä että tämä blogi on osaa punavihreää salaliittoa, käyttö korporaatio IE-selaimella on tuskaista.

    • Mikko H sanoo:

      Länsimetron valmistuessa (tämän hetken virallinen veikkaus on loppuvuosi 2015) Helsingin keskustasta itse asiassa tulee olemaan kaupunkirata viiteen suuntaan (Vuosaari/Mellunkylä, Kerava, Vantaankoski, Leppävaara, Matinkylä). Lähijunia ei liikennöidä ihan metron tiheydellä, mutta siihen suuntaan ollaan koko ajan menossa, jopa VR:n monopolista huolimatta.

      Eri kysymys sitten on, kasvattaako tämä joukkoliikenteen osuutta matkoista. Asia ei ole ensimmäisen metrolinjankaan osalta mitenkään selvää, kun enimmäkseen joukkoliikenne vaan siirtyi busseista metroon ja samaan aikaan henkilöautoliikenteelle tarjottua väyläkapasiteettia nostettiin merkittävästi ja kulkeminen alkoi suuntautua muualle kuin keskustaan.

      Joukkoliikenteen käyttö on täysin sidoksissa kaupunkirakenteeseen. Jos asemalle pääsee kotoa ja työpaikalta kävellen tai ainakin hyvin helpolla liityntämatkalla, raideliikennettä todennäköisesti käytetään. Nykyisellään Pääkaupunkiseudun raideliikenteen asemien ympäristöistä monet ovat perin harvaan rakennettuja, juuriki blogikirjoituksessa esitetyistä syistä. Tarttis tehdä kaupunkia näihin paikkoihin.

  2. Olli sanoo:

    Lueppa Helena uudestaan tuo juttu, ja tällä kertaa ajatuksen kanssa.

  3. Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä. Olen kanssasi samaa mieltä yksityisautoilun tukemisen laajoista haittavaikutuksista. Asuntopula ei kuitenkaan mielestäni johdu liian väljästä kaupunkirakenteesta, vaan selkeämmin poliittisen tahdon puutteesta. Tehokkaimpia ratkaisuja Helsingissä olisivat kunnan omaan rakennustuotantoon panostaminen, tonttivuokrien alentaminen, kaupungin oman rakentamisen ja peruskorjauksen liikelaitoksen perustaminen sekä tyhjän toimistotilan verottaminen ja sen asuinkäyttöön muuttamisen helpottaminen. Kaavoitus ja uudisrakentaminen on kuitenkin tällä hetkellä täysin grynderien ja kolmen suuren rakennusyhtiön hallussa.

    • Teemu sanoo:

      Kiva että kiinnosti. Kunnollinen vastaus vaatisi kokonaisen uuden kirjoituksen. Ihan hyviä toimenpide-ehdotuksia, sitä en oikein ymmärrä mitä tontinvuokrien alentaminen auttaisi. Toimistojen muuttamisessa asunnoiksi yksi keskeinen ongelma on muuten, taas, pysäköintinormit. Kuitenkin syystä asuntopulaan olen eri mieltä, suht lyhyesti sanottuna vaikka näin:

      Siitä että Helsingissä rakennettavien kerrostalojen määrä seuraa kaavoitettujen tonttien määrä, eli suomeksi kaikki rakennetaan mitä voi, on tilastollista näyttöä. Ja vieläpä suhdanteista riippumatta. Sitä saa mitä kaavoittaa.

      Keskeinen niukkuuden lähde on tonttipula, ja niitä saa enemmän ja halutummille paikoille kaavoittamalla tiivisti. Niukkuuden oloissa markkinoilla voi pyytää ja pyydetään melkein mitä tahansa asunnoista, eli grynderien rahastus on seuraus asuntopulasta. Jos lisäämme julkisen tuotannon osuutta, sinänsä käy minulle, niin jokunen arpajaisvoittaja saa edullisemman kämpän, mutta yleiseen hintatasoon vaikutus voi olla jopa nostava. Kilpailijoiden tuloa markkinoilla taas rajoittaa se samainen tonttipula, ei ole mitä gryndata, ja toisaalta rakentamiskustannuksia nostavat normit esimerkiksi sitovat suurempia pääomia rakentamisajaksi.

      • arkkiteekkari sanoo:

        Itse näkisin mielläni lisää julkista tuotantoa, mutta markkinahinnoilla. Mitä järkeä on antaa tontteja gryndereiden rahastettavaksi kun pääkaupunkiseudun rakennuksissa rakennusliikkeen katteen osuus alkaa olla lähenpänä 50%? Jos tuo kate saataisiin julkisen rakennuttajan taskuun voitaisiin liikenne ja palveluinfraa rakentaa nopeammin ja mahdollisesti saada myös sitä tonttipulaa helpotettua.

        Ja on kyllä ihan täysi fakta että ne kolme grynderiä laittoiavat työmaat jäihin heti kun tästä talouskriisistä alkoi olla näytteitä.

        Kaikenlaisesta hitas-pelleilystä ynnä muusta arpapeliin perustuvasta markkinahäiriköinnistä pitäisi kyllä päästä eroon, ainoa lääke asuntojen ylikorkeisiin hintoihin on tarjonnan lisääminen.

  4. Itse en pidä pääasiallisena ongelmana asuntopulaa vaan halpojen asuntojen puutetta. Tämä lienee keskeisin ero näkökannoissamme. Tonttivuokrat nostavat asumisen hintaa ja niiden alentaminen olisi tehokkaimpia yksittäisiä keinoja asumiskustannusten laskemiseksi. Niukkuus puolestaan on pitkälti keinotekoista. Esim. kilpailuun Kalasataman rakentamisesta voittanee huomenna SRV. Koska muita hakijoita ei ollut, hyväksynee valtuusto yhtiön vaatimuksen kaksinkertaisesta rakennusoikeudesta ja useista lisäkerroksista kaavaan nähden. Kovasti vaikuttaa kartellitouhulta, johon helpoin ratkaisu olisi kaupungin oma rakennustuotanto. Markkinasuhdanteisiin vaikuttaa pitkälti sama kolmen yhtiön kopla. Jälleen ratkaisuna olisi oma rakentamisen liikelaitos, joka huonoimmassakin tapauksessa vain lisäisi hieman kilpailua ja loisi rutkasti työpaikkoja. Parhaimmillaan rakennuskustannukset laskisivat huomattavasti. Yleiseen hintatasoon vaikuttavat tietysti monet tekijät, mm. vuokrat. Silti en pitäisi sen nousun välttämistä riittävänä syynä asunnottomuuden ylläpitämiselle.

  5. Joel Jalkanen sanoo:

    Lauria lisätäkseni rakennusyhtiötkin, tai niiden vähyys, kyllä ovat osa ongelmaa. Meri-Rastilan tiivistämistä sen OurCity-kaavan mukaan ei tehty, koska pelättiin, etteivät talot mene kaupaksi, lue: ettei yhtiöt saa totutunlaisia katteita. Pasilan Konepajan valmiiksi kaavoitettuja tontteja pantataan (pantattiin?), jotta riittäisi kysyntää, lue: voitaisi repiä kovemmat hinnat.

    Ei siinä, tottakai tarvitaan lisää niitä kaavoitettuja tonttejakin.

  6. Daniel sanoo:

    Erittäin hyvä kirjoitus. Olen ihmetellyt samaa asiaa jo pitkään. Pääkaupunkiseudulle rakennetaan uutta lähiötä lähiön jälkeen, ja niiden elinkaari on valitettavan ennustettavissa. Samaan aikaan ne 1800-luvulla ja 1900-luvulla rakennetut alueet, joiden pitäisi nykynormien mukaan olla ihmisille haitallisia ja päättäjien mielestä vähintäänkin vastenmielisiä, kasvattavat hintaansa ja karkaavat tavallisten ihmisten ulottumattomiin. Kirjoituksen koko ydin on nähdäkseni siinä, että on ymmärretty se, mistä tämä on seurausta. Kaupunki on elävä silloin kun se on kaupungiksi rakennettu, kivijalkakaupat ovat kävelyetäisyydellä ja kaupungin kadut ja kahvilat sykkivät kulttuuria, ei pelkkiä Sedun juottoloita. Kaupunki on kuollut, kun se on lähiöksi rakennettu, ja ainoaa elämää ylläpitää surullinen lähiöpubi. Näitä kuolleina syntyviä lähiöitä meille tuputetaan tietysti jatkuvasti, ja saamme katsoa niiden lähes varmaa gettoutumista ja päätymistä ei-halutuiksi alueiksi. Vaihtoehtojakin olisi.

    Tiivis kaupunkirakentaminen mahdollistaa myös nykyään nukkumalähiöille allokoitavan maan käyttämisen pientaloasumiseen, jolla on luonnollisesti ihan oma arvonsa ja käyttäjäkuntansa. Ei ihmisiä pidä pakottaa kaupunkiin, mutta heille pitää antaa siihen mahdollisuus. Nykyäänhän väljä ja epäkäytännöllinen, vähittäiskauppakeskittymien ja maanomistajien tulonmaksimoinnin nimessä kaavoitettu tilkkutäkin mallinen lähiöviidakko jatkuvine uusine ostoskeskuksineen ja automarketteineen ajaa pientaloasujan pk-seudun kehyskuntiin, kun maata ja sopivia asuntoja ei ole ongelmitta pk-seudulla saatavilla. Samalla se vaikeuttaa keskustan elinvoimaisuuden säilymistä. Väljä mutta kerrostaloihin perustuva epäviihtyisä lähiö tunkee syövän lailla lonkeronsa kaikkialle.

    Autoilun suhteen ratkaisu on mielestäni selvä. Grynderit tulee velvoittaa rakentamaan autopaikkoja uusien talojen alle, ja niitä ei sitä paitsi pitäisi saada myydä erillisinä osakkeina keinottelijoille. Autoilevaa kansaa on, ja kaikkien kannalta olisi suotavaa saada autoja mieluummin pois kadulta kuin kadun varteen ainakin asukaspysäköinnin osalta.

    Kaavoittaja voisi talsia vanhan Skattan, Krunikan ja Ullanlinnan katuja ja miettiä, miksi niiden asuntojen hinnat ovat jotain ihan muuta kuin Vuosaaren, Leppävaaran ja muiden uusien lähiöiden hinnat nyt ja 50 vuoden kuluttua. Onko kyse pelkästään sijainnista, vai onko silloin tehty jotain nykyistä paremmin? Pieni matkailukin avartaa. Mitkä seikat toistuvat halutuilla alueilla Lontoossa, Roomassa, New Yorkissa, Tukholmassa ja Helsingissäkin? Eivät ainakaan nykyiset rakennusmääräykset. Samalla voi toki miettiä, onko julkinen liikenne sillä tasolla, millä se voisi olla, ja voisiko yhdyskuntarakenteella olla jotain tekemistä mahdollisten ongelmien kanssa.

    • tpyyluoma sanoo:

      Kiitoksia ja joo, ongelma tosin minusta ei ole niinkään siinä etteikö kaavoittaja/arkkitehdit haluaisi tehdä kaupunkia, nehän noista normeista valittaa. Pitäisi varmaan joskus perehtyä omakotitaloalueisiinkin kunnolla ja kirjoittaa aiheesta, varsinkin näkymäalueet (joka risteyksen pitää käytännössä olla iso ja avara) joita tieliikennepuoli vaatii on kuulemma ongelma. Kokeilkaa vaikka vertailevaa ilmakuva- ja maastotutkimusta esimerkiksi Tapanilassa ja Landbossa. Edellisessä on niin paljon asukkaita suht tiiviisti että siellä kannattaa palvelut, juna-asema, jne.

  7. Jaakko sanoo:

    Kuka teemu? kirjoitus kuulostaa särelän kuntavaalimainokselta. ettei vaan teemu=särelä? kyllä palstan aloittajan pitää uskaltaa esiintyä omalla nimellään. kommentoijat voi sitten käyttää nimimerkkiäkin.
    nimim. avoimen tiedonvälityksen puolesta

    • Teemu sanoo:

      Pyyluoma, en itseasiassa edes huomannut että tuo meni ilman sukunimeä.

      Särelän kanssa näistä perusasioista olemme ihan samaa mieltä. Minulle ei tuottaisi mitään ongelmia mainostaa hänen ehdokkuuttaan, mainio mies oikealla asialla, mutta en minä tätä kirjoitusta nyt kyllä vaalimainokseksi tarkoittanut.

      Itse en kuulu kuin Mustaanaamio-kerhon enkä ole senkään johtoon ehdolla.

  8. Jaakko sanoo:

    Onko Soininvaaran palstojen ahkera asioija tyypyluoma siis Teemu Pyyluoma? Kuka hän sitten on? Näillä palstoilla ei tarvitse käyttää mustaa naamiota.

  9. Teemu sanoo:

    Mun henkilöllisyyteni nyt ei ole mikään salaisuus, mutta ei minussa nyt toisaalta ole mitään mielenkiintoistakaan, jos haluat turista musta niin laita spostia etunimi.sukunimi ja vaikka gmail. Esimerkiksi Kaupsu-pubissa, elokuussa varmaan seuraava, suurin osa osallistujista on nuorehkoja miehiä joilla on jonkinlainen (tieto)tekninen tausta, minä myös. :-) Muutkin ovat tervetulleita juurikin tuon takia.

  10. Teemu sanoo:

    Ja tämä vielä oikeaan kirjoitukseen.

    Poistin just kolme kappaletta kommentteja, tää on kaupunkisuunnittelublogi, ei natsihistoria-, koulutus- tai ihmissuhdepalsta. Niitä on varmasti Internetissä useita muita halukkaille tarjolla.

    Relatkaa nyt vähän, kesä ja kaikkea.

  11. Päivitysilmoitus: Kaupunkibulevardit ja tiivis kaupunkirakenne säästävät tärkeitä viheralueita | Ihmisten kaupunki

  12. Päivitysilmoitus: Helsinkiin mahtuu joko lisää asuntoja tai lisää autoja – ei molempia. | Lilja Tamminen

  13. Päivitysilmoitus: Helsingissä asumisen kalleudesta – The straight line

  14. Päivitysilmoitus: Vieraskirjoitus: Tapaus Jätkänkyrpä | Lilja Tamminen

  15. Päivitysilmoitus: Kohti tiiviimpää Tamperetta | Jaakko Stenhäll

  16. Päivitysilmoitus: Ei itkeä saa, ei meluta saa | Saloniemi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.