Mitä lausua maakuntakaavasta?

Post to Twitter

Helsingin Vihreät aikoo lausua näkemyksensä luonnosvaiheessa olevasta Uudenmaan maakuntakaavasta. Tarkemmin ottaen siis II-vaihemaakuntakaavasta. Tämä postaus on keskustelunavaus siitä, mitä lausunnossa pitäisi sanoa.

Näkemystä luonnostellaan tässä blogipostauksessa ja kommenteissa. HeVin hallitukselle esiteltävä ehdotus kirjoitetaan sitten keskustelun pohjalta maanantaina 18.6.

  • Maakuntakaavan aineisto löytyy täältä
  • Edellis Uudenmaan Vihreät lausui aiemmasta luonnoksesta näin

Helsingin ympäristö maakuntakavassa. Kansainvälisesti vertailtuna Helsinki on hyvin hajanainen. Taajama on suuri ja keskusta pieni, puhumattakaan kaikesta asutuksesta joka leviää taajamien ulkopuolelle.

Mutta itse asiaan

1) Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen

Maakuntakaavaselostuksessa ja valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa puhutaan yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Kuitenkin itse kaava pikemminkin jatkaa hajauttamiskehitystä.

Helsingin kaupunkirakenteen hajautuminen pitkin Uuttamaata on ekologisesti kestämätöntä ja tulee taloudellisesti tehotonta. Se johtaa pitkiin matkoihin ja ruuhkiin. Myös ekologiset arvot Uudenmaan alueella ovat turvattavissa paremmin, jos asutus on pääosin tiivistä. Maakuntakaavassa tulisikin pyrkiä tiivistämään yhdyskuntarakennetta huomattavasti ehdotusta enemmän.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurimmalle osalle ennakoidusta 430 000 uudesta asukkaasta tulisi tarjota asunnot Kehä III sisäpuolisella alueella, valtaosin Kehä I tasolla tai sisäpuolella.

Kaavassa Keskustatoimintojen alueeksi merkittyä aluetta on syytä laajentaa kattamaan koko Helsingin kantakaupunki, vähintäänkin Pasilan ja Kalasataman väliset alueet.

Kehä I ja sen sisäpuoliset moottoritiet ja tietunnelit on syytä poistaa kaavasta ja merkitä niiden tilalle tiivistyvää taajamatoimintojen aluetta. Tällä varaudutaan moottoriteiden muuttamiseen kaduiksi, jolla saadaan kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen mukaan tilaa 150 000 uudelle asukkaalle ja 100 000 työpaikalle. Tarvittavat katuratkaisut toteutetaan Helsingin omina hankkeina osana kaupunkirakennetta.

2) Maaseutualueen keskukset ja rakentaminen maaseudulla

Jo mainitun kaupunkirakenteen takia sekä maaseudun omaleimaisuuden ylläpitämiseksi uudisrakentaminen tulee ohjata keskuksiin ja kaava-alueelle. Uudisrakentamista kaavoittamattomalle alueelle on syytä rajata. (tähän pitäisi kaivaa vähän taustoja. En löytänyt mitään selkeää selostuksesta, mutta voi olla että luin huolimattomasti).

Kehä III ulkopuolella uudisasutus tulee ohjata asemaseutujen lähelle. Tiivistyvän taajamatoimintojen aluetta tulee merkitä vain kilometrin säteelle toimivasta raideliikenteen alueesta. Muualla rakentaminen tulee rajata ylläpitävään rakentamiseen, myös taajamissa.

Jotta edellinen ehto ei rajaisi rakentamista liiaksi, raideliikennehankkeita tulisi vielä tarkastella. Helsingistä itään suuntautuva vanha Heli-radan varaus olisi syytä muuttaa paikallisjunayhteydeksi Porvooseen. Lännessä paikallisjunayhteys Histaan, Nummelaan ja Lohjalle on syytä erottaa suurnopeusradan varauksesta erilliseksi. Myös Klaukkalan radan jatkamista Nurmijärven kirkonkylän kautta Rajamäelle tulisi harkita. Raideliikenteen toteutuminen tulee asettaa ehdoksi rakentamiselle.

Lopuksi

Tässä omat mietteeni alkuun. Mitä näissä voisi korjata tai täydentää? Mitä muuta kannattaisi lausua?

Kuten ylläolevasta helposti huomaa, ajattelen että tässä asiassa kannattaa nyt puhua ennemmin totta kuin korrektisti. Sanoa ääneen se, mitä pitäisi tehdä sen sijaan että hakee vain jotain pientä parannusta.

Koska jonkun on reivattava täällä kurssia, eikä se onnistu vain puhumalla kauniisti.

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

15 vastausta kohteessa Mitä lausua maakuntakaavasta?

  1. Jari Nousiainen sanoo:

    Kurssia voi reivata ja silti puhua kauniisti, jos vaikka lausutaan haiku. En ole runoilija mutta voin yrittää antaa suuntaa:

    Ilman muutosta
    asukkaat hajaantuvat
    Tehdään kaupunki

  2. Otso Kivekas sanoo:

    Täsäs Helsingin yleiskavapäällikön ajatuksia yleiskaavoituksen periaatteista. Yleiskaavahan on astetta tarkemman tason kaava kuin maakuntakaava, mutta liittyy tähänkin.

    http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/64aFADmwm.html

  3. Joel Jalkanen sanoo:

    Laajalahtea tulee kiertää viheralue- tai ainakin viheryhteysmerkintä. Samoin Leppävaaran pohjoispuolinen vihersormi tarvitsee käytävämerkinnän Laajalahdelle, suosittelen sitä Vermon ja Mätäojan välistä aluetta. Vastapainoksi en ole varma, tarvitaanko ton Talin golfkentän alueelle merkitä silloin viheryhteyttä.

    Pääkaupunkisedun viherkehästä tulis ottaa vahvemmin kantaa, niinkuin Vihreet toivoi. Eli Sipoonkorven ja Lentoaseman välinen alue tulis merkitä mahdollisuuksien mukaan viheralueena -yhteyden sijaan, ja lentokentän pohjoispuolinen alue muuttaa ainakin joiltain osin valkosesta vihreeksi.

    Motarit ruskeeksi, se lienee tarpeeksi moneen kertaan sanottu. Kuten sanoit, Kalasataman ja Pasilan välinen alue vois olla keskusta-aluetta, samoin Pasilan ratapiha.

  4. Tapio Peltonen sanoo:

    Pakollinen metaforaoikeamerkityksellisyysnillitys: Purjeita reivataan vauhdin hidastamiseksi tuulen yltyessä. Luulisin että tarkoituksena on kuitenkin _muuttaa_ kurssia ja näin ollen kääntää laivan suuntaa.

    • Mikko sanoo:

      Itse asiassa purjeita ei reivata yleensä nopeuden laskemiseksi vaan tuulen koventuessa veneen/laivan kallistuksen vähentämiseksi. Reivatuin purjein pääsee kovassa kelissä monasti sekä nopeammin, että huomattavasti mukavimmin etenemään oikeaan suuntaan.

  5. Joel Jalkanen sanoo:

    Lisäksi olisi hyvä, jos viher- ja ekologiset yhteydet olis jotenkin eroteltu. Esimerkiksi Pasilan ja Kalasataman välille ei tarvita ekologista yhteyttä. Viheryhteys (eli Vallilanlaakso) on tietty kiva olla olemassa. Aiemmassa viestissäni tarkotin sit toki nimenomaan ekologisia yhteyksiä, en viheryhteyksiä virkistysmielessä. Ja vois kai oikeestaan Talin golfkenttäkin olla keskustaa taajaman sijaan?

    P.S. Osaako joku sanoa, miksi toi kuva kaavasta on kovin erilainen kuin tämä täällä:
    http://kartta.uudenmaanliitto.fi/2vmk_ehdotus/index.html

    • Otso Kivekäs sanoo:

      Joel, tuo linkkaamasi kuva on 2. vaiheen maakuntakaava, eli ehdotetut muutokset maakuntakaavaan. Mun käyttämä kuva tas on ”yhdistelmäkartta”, eli siinä on voiamssa oleva maakuntakaava ja muutosehdotukset vedetty yhteen karttaan.

      Viheryhteyksien ja ekologisten yhteyksien ero on hyvä huomio. Tätä täytyy joskus miettiä enemmänkin. Oleellistahan ovat ekologiset yhteydet; viheryhteydetkin toki, mutta ei ole aivan selvää että pitkulainen puisto on nimenomaisesti kivempi kuin pyöreä.

      Ongelma vaan on, että maakuntakaava puhuu viheryhteyksistä. Jossain määrin niillä ilmeisesti tarkoitetaan ekologisia yhteyksiä.

      • Joel Jalkanen sanoo:

        Suurimmaksi osaksi ton kaavan viheryhteydet on kyllä ekologisia yhteyksiä ainakin nopsaan vilkastuna, mutta ainakaan Kalasatama-Pasila-yhteydellä tai Etelärannalla ei ole ekologista merkitystä. Paitti sit jos ruvetaan ennallistamaan puistoja ja tehdään Keski-Pasilasta ja Kauppatorista aarniometsää 🙂

        Tossa maakuntakaavassa yhteystarvetta on viljelty aika paljon, kunnolllisten (tarpeellisten?) viheralueidenkin paikoilla. Liekö sitten poliittisesti mukavampi termi kuin varsinainen viheralue.

        Ekologiselle yhteydelle pitäisi saada ihan kunnolliset ja tarkat kriteerit, esim. leveys. En tiedä, onko maakuntakaava-asia, mutta hyvähän ne olis olla olemassa.

  6. Christer sanoo:

    Millä tavalla tunneli estää asuntojen rakentamista?

  7. Jussi Heinämies sanoo:

    Oleellinen kysymys on se, että tässä vaihemaakuntakaavassa ei pidä poistaa yksittäin voimassa olevan maakuntakaavan keskeisiä virkistysalueita, jotka ovat osa laajempaa seudullista viheryhteyttä ja -sormea kutien esim. Kivinokka, Meri-Rastila ym. Viheraluekokonaisuudet tulee käsitellä yhtenäisesti seuraavassa maakuntakaavassa.

    • Otso Kivekäs sanoo:

      Hyvä huomio.

      Mä en ole täysin vielä hahmottanut tätä vaihekaava-ajattelua. Osaa asioista korjaillaan, osaa ei. Sinänsä varmasti parempi kuin antaa kaavan pölyttyä 20v ennen kun mihinkään voi koskea. Mutta mitä kaikkea vaihemaakuntakaavassa voi muuttaa? Ilmeisesti mitä tahansa asioita, jotka päätetään siihen sisällyttää?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.