Ysissä on yritystä

Post to Twitter

Raitiolinja yhdeksän siirtyi tänään ajamaan Länsiterminaaliin Jätkäsaaressa, puhutaan siis siitä. Kuvia lisätään ja otetaan kiitollisuudella vastaan.

Keskustelun pohjaksi vaikutelmiani koeajolta ja korjattavaa. Tällaisista asioista on käytännössä kysymys kun puhutaan raitioliikenteen nopeuttamisesta.

Ysi lähdössä Länsiterminaalista

Hyvää:. Linja tulee tarpeeseen jo nyt, pelkästään Länsiterminaalin matkustajat eivät bussiin mahdu puhumattakaan siitä kun Jätkäsaari rakentuu. Ratikka myös kulki testatessa paikoin mainiosti. Yllättävästi ongelmalliseksi arveltu väli Kaivokadulta uudelle pysäkille Ruoholahden villat Ruoholahdenkadulla oli lähes pysähdyksetöntä sujuvaa ratikkaliikennettä, olo oli kuin ulkomailla. Ratikka meni kumpaankin suuntaan noin minuutin per pysäkinväli, joka on vallan erinomainen nopeus. Malminrinteen alla oleva eksoottinen liikenneympyräkin toimi käytännössä moitteetta ainakin tällä ajelulla.

Huonoa: Mutta sitten se pätkä Jätkäsaareen saakka, eli pysäkkiväliy Ruoholahden Villat – Länsilinkki – Bunkkeri. Sanotaan nyt vaikka niin, että takanani istuneet rouvat ihmettelivät kovan ääneen että mitäköhän suunnittelija on mahtanut ajatella? Tuo on 600 metriä rataa. Keskustaan päin tuo väli kesti viisi minuuttia, suurin piirtein kävelyvauhtia, ja keskustasta tultaessa seitsämän minuuttia. Sillä samalla ratikalla joka oli tullut kyseiselle pysäkille Kaivokadulta noin kolmessa minuutissa.


Video ratikka-ajelusta. Kymmeneen minuuttiin mahtuu yli 3min valoissa seisomista.

Kyse on yksinkertaisesti liikennevaloista jotka eivät toimineet lainkaan. Ruoholahdenkadulla seistään parhaimmillaan ensin Abrahaminkadun risteykessä ja sitten jalankulkijavaloissa. Bussikaista kiskojen vieressä on niin kapea että bussin ja ratikan peilien väliin ei mahdu edes sunnuntaihesaria, bussit lähinnä seisoivatkin toisella puolelle risteystä vihreissä valoissa odottamassa että ysi menisi pois tieltä. Se koko risteys pitää tehdä uusiksi, mutta pikaratkaisuna paras olisi että ratikalla on valoissa nollaviive-etuus, eli se ei edes hidasta valoihin, jolloin se on myös mahdollisimman vähän bussien tiellä.

Tämä nyt ei vaan toimi edes paperilla, Lapinrinteeseen kääntyvä Espoon bussi ja valoissa seisova ratikka eivät mahdu kohtaamaan.

Sama nollaviive-etuus pitäisi saada Hietalahdenrannan (Mechelininkadun jatke) vilkkaan kadun ylitykseen, siinäkin seistään tuskastuvan pitkään. Tiedän vasta-argumentin, kun siinä on niin paljon autoliikennettä joka häiriintyy.  Siinä risteyksessä seisovat autot joka tapauksessa, ratikkaa tai ei, mutta tyhmempi kuvittelisi että ratikka häiritsee autoja vähemmän jos sille annetaan ajo-oikeus noin kymmeneksi sekunniksi noin viiden minuutin välein, verrattuna siihen että ratikalla on vihreä minuutin tai parin välein miten sattuu, tulee sitä ratikkaa tai ei. Ja siinä nyt ei ainakaan ole mitään järkeä että Hietalahdenrannan ylityksen jälkeen seistään vielä valoissa Välimerenkadun risteyksessä.

Eli valoihin nollaviive-etuudet niin se hyvä yritys muuttuu jo sillä hyväksi tulokseksi. Ysiä voidaan sitten samalla vuorovälillä liikennöidä ainakin yhdellä ratikalla vähemmän, mikä säästää sellaiset rapiat puolisen miljoonaa vuodessa kaupungin rahaa. Vastaa noin 15 miljoonan euron kertainvestointia.

Kaikkea jännää keskellä kiskoja ja vieressäkin. On tässä toki muutakin, Ruoholahdenkadun pysäköintipaikat ovat paikoin niin lähellä kiskoja että ne autot eivät siihen talvella mahdu. Tämä ei ole pysäköijän vaan suunnittelijan vika, ei ole realistista olettaa että ihmiset taskuparkkeevat sentin tarkkuudella. Joko ne paikat otetaan ainakin talveksi pois, tai kavennetaan jalkakäytävää.

Ja kertokaa nyt joku että olen väärässä: Jätkäsaareen lobattiin kerrankin riittävän leveät ratikkakaistat. Tämä on olennaista siksi että sellaisella ratikkakaistalla jonka päälle tulee esimerkiksi viereisen kaistan rekan peilit ei voi ratikka ajaa. No, jossain vaiheessa monimutkaisella, -polvisella ja -virastoisella matkalla paperilta katuun kiskojen väliin ilmestyi kasin kaistalle Jätkäsaaressa keskikorokkkeita, liikennemerkkejä ja ties mitä, kun sillä kaistalla oli jonkun mielestä ihan turhaa tilaa. Ja olin havaitsevani samaa ysin kiskoilla Jätkäsaaressa. Hyvä katusuunnnittelija, jos piirrät metrin levyisen korokkeen kiskojen väliin niin sitä kaistaa pitää sitten vastaavasti leventää metrillä, tai sitten sitä koroketta ei laiteta kiskojen väliin. Muuten, käsi naamalla  on vaikeaa kirjoittaa.

Eli yritys hyvä, toteutus vaan kuntoon, niin tästä tulee hyvä ratikka. Vai mitäs mieltä ollaan?

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta kohteessa Ysissä on yritystä

  1. Jaakko sanoo:

    kiva kiva

  2. Mikko H sanoo:

    Ruoholahdekadun valojen toimimattomuudessa on ilmeisesti se hyvä puoli, että ne aiheuttavat ruuhkia Länsiväylälle, mikä tarkoittanee sitä, että asialle tehdään jotain. Ks.

    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/uudet_liikennevalot_sotkivat_liikenteen/

    Jutussa on mainittu mm. kiskoille poikittain pysähtynyt roska-auto, joka ilmeisesti makasi ratikkatunnistimen päällä ja sekoitti valo-ohjauksen totaalisesti. Systeemillä nähtävästi saadaan kaaos aikaan silloinkin, kun kuviossa ei ole mukana ratikoita tai autokaistoilla esteitä.

  3. a_l sanoo:

    Ei näin.

    Hietalahdenrannan autotie tulisi ratikoiden alittaa eikä ylittää. Siihenhän rakennettiin massiivinen siltakin.

    • Teemu sanoo:

      Autot olisi voinut vetää tuossa tunneliin ja sitä selvitettiin silloin kun sitä siltaa suunniteltiin, mutta kun ei ne rampit tunnelista ulos ja sisään olisi mahtunut mihinkään, ja sama koskisi tietenkin ratikkatunnelia. Sen lisäksi että ne maksavat mansikoita, eritasoratkaisut ovat myös käytännössä hyvin hankalia. Valoja fiksaamalla pääsee paljon helpommalla.

      • a_l sanoo:

        Ymmärrettävää autojen osalta, mutta mitä ramppeja ratikka tarvitsee? Kiskot sisään ja toiselta puolen ulos. En rupea kyllä vänkäämään kun en yksityiskohdista mitään tiedä 🙂

        Miksi ihmeessä tuo Länsilinkin silta sitten rakennettiin? Alikulku on toki ihan kiva, mutta pitääkö sen olla puolen jalkapallokentän kokoinen? Vaikka onhan niitä hullumpiakin, kuten espoolaiset vajaamittaiset metroasemat…

        Valoetuuksista vielä: miten täydellinen valoetuus sopii yhteen risteävän autoliikenteen valojen kanssa? Entä eikö jalankulkuvaloissa voisi aina käyttää sitä lasipalatsin hälyttävää mallia?

        • Teemu sanoo:

          Kun jotenkin sen ratikan pitäisi kai laskeutua sen kadun alle, vai mitä sä tarkoitit?

          En oikein näe sitä isompaa ongelmaa ratikan valoetuudessa risteävän liikenteen kannalta, nykyisellä 10 minuutin vuorovälillä toi on yksi ratikka viiden minuutin välein. Valokierto, eli kuinka nopeasti ne valot vaihtuvat lienee tuossa jotain minuutin tai 45 sekunttia.

  4. a_l sanoo:

    Yritin (epäselvästi) sanoa, että ratikalle luulisi olleen tilaa tehdä riittävän loiva lasku sillan alle seuraamalla suurinpiirtein vanhaa junaradan linjaa. Linjaus näkyy hyvin google mapsista jota ei ole päivitetty sitten länsisataman aikojen.

    Oli miten oli, ratikka risteää autotien kanssa joten valoetuus tarvitaan.

    • jari sanoo:

      Ja valoetuuden yhteydessä jalankulkijoille varoke-valot. Erittäin outoa, että ratikka halkoo kiertoliittymän, autot pysähtyvät vartavasten tehtyihin valoihin, mutta jalankulkijoilla ei ole mitään. Edelleenkin ratikka on velvollinen antamaan esteettöman kulun jalankulkijoille suojatiellä.

      Sama ongelma olympiaterminaalin valoetuudessa, autoliikenne seisahtuu, jalankulku ei ja ratikka koittaa puskea itseään liikkeelle väen välistä. Viimein kun ratikka pääsee matkaan, autojen punaiset valot ovat jo sammuneet. Tätäkö on hyvä suunnittelu?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.