Rakennetaan Espooseen kaupunkia

Post to Twitter

Tässä blogissa on toistaiseksi käsitelty kaupunkisuunnittelua lähinnä Helsingin näkökulmasta. Itse olen vaikuttanut kuluvan vaalikauden ajan länsinaapuri Espoon kaavoitukseen valtuutetun ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajan roolissa, joten muutama sana Espoon kehittämisestä.

Espoo on leimallisesti erillisten lähiöiden muodostama autokaupunki, jossa joukkoliikenne toimii sujuvasti lähinnä säteittäisesti Helsingin keskustaan, eikä kaupunkimaista ympäristöä monesta paikasta löydä. Merkkejä muutoksesta on kuitenkin ilmassa. Länsimetro tuo eteläisen Espoon tehokkaan joukkoliikenteen piiriin ja kaupunkirakenne tiivistyy hiljalleen myös junaradan varrella.

Uudet tuulet näkyvät erityisesti Etelä-Leppävaarassa, jonka kortteleissa on paikoin tavoitettu kaupungin tunnelma. Palvelut tosin keskittyvät valtaosin Sellon kauppakeskukseen, joka on melkoisen kuollut kauppojen aukioloaikojen ulkopuolella. Palvelutarjontaa on kuitenkin onnistuttu laajentamaan myös kauppakeskuksen ulkopuolelle, ja Etelä-Leppävaarasta löytääkin myös niin kivijalkakauppoja kuin itsenäisiä kahvilayrittäjiäkin.

Monikonpuro tuo paikallista väriä Ruusutorppaan

Länsimetron tulevat asemat ovat valtava mahdollisuus rakentaa Espooseen kaupunkimaista keskustaa ja sujuvaa joukkoliikennettä. Ongelmatonta se ei kuitenkaan ole olemassa olevan kaupunkirakenteen keskellä.

Erityisen ongelmallista on, että metroasemien suunnittelu espoolaisittain näyttää tarkoittavan sitä, että samalla kun tehdään valtavan kallista joukkoliikenneinvestointia, halutaan varmistaa yksityisautoilun maksimaalinen sujuvuus. Mikä motivoi espoolaista metroon, jos autokaistat vetävät entiseen malliin?

Pienimittakaavaisempaa kaupunkimaista rakentamista on Espoossa mahdollista tehdä myös muualla, sen verran väljästi kaupunkia on rakennettu. Enkä tällä tarkoita viheralueiden nakertamista. Keskeisten teiden ja katujen varsien tiivistäminen mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen myös raskaiden ratojen vaikutusalueen ulkopuolella.

Keväällä on käynnistynyt kaavamuutos Turuntien muuttamiseksi valtion maantiestä kaupungin kaduksi 10 kilometrin matkalla Kehä I:ltä länteen.

Tämä antaa Espoolle mahdollisuuden vapaammin suunnitella Turuntien ympäristön rakentamista. Turuntie on nykyisellään maantie, jonka varret ovat harvaan rakennetut. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa maantienlaidat vaihtelevaksi katuympäristöksi. Se tarkoittaa maankäytön tiivistämistä kaupunkimaisemmaksi.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen Turuntien varrella on oiva mahdollisuus rakentaa ihmisenkokoista kaupunkia Espooseen. Tienvarren joutomaiden rakentaminen ei ole pois viheralueista ja uudet asunnot sijaitsevat parhailla paikoilla joukkoliikenteen kannalta.

Espooseen suunniteltu runkobussilinjasto

HSL:n suunnitelmassa HSL-alueen runkobussilinjastoksi 2012-2022 esitetään Turuntielle runkobussilinjaa E1, joka kulkisi Leppävaarasta Matinkylään ruuhka-aikoina jopa 6 minuutin vuorovälein. Linja yhdistäisi Espoon merkittävät keskukset Matinkylän, Espoon keskuksen ja Leppävaaran.

Linja tulee parantamaan olennaisesti Turuntien seudun joukkoliikennettä. Jotta runkolinja kannattaa perustaa, sille tarvitaan käyttäjiä.

Turuntien varteen kannattaa rakentaa mielenkiintoista katumiljöötä tuomalla rakennukset kiinni katuun. Tiivis umpikorttelirakentaminen mahdollistaa myös pienimuotoisten palveluiden syntymisen rakennusten kivijalkoihin sekä viihtyisät meluttomat korttelipihat. Mallia voisi ottaa Merituulentien varrelta esimerkiksi Niittykummun keskuksen valmisteilla olevasta kaavasta

Tämänkaltainen miljöö pienemmässä mittakaavassa sopisi esimerkiksi Viherlaakson ostarin kohdalle jo olemassa olevaa palvelutarjontaa hyödyntämään ja vahvistamaan.

Viherlaakson ostoskeskus

Rakentamista ei toki pidä suunnitella yhtä tiiviiksi koko kadun varrella, ja toimivat viheryhteydet on säästettävä rakentamisen väliin. Tiivis rakentaminen kannattaakin keskittää suunnitellun runkolinjan pysäkkien kohdalle. Paikoin voisi pyrkiä pienimuotoisempaan englantilaistyyppiseen tiiviiseen ja matalaan kadunvarsirakentamiseen esimerkiksi Säterinmetsän tyyliin. Näin saadaan urbaania pientalomaista asumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja toisaalta virkistysalueiden äärelle.

Turuntien muuttaminen kaupunkikaduksi tarkoittaa autoliikenteen nopeuden rajoittamista, mikä lisää katutilan ja asumisen viihtyisyyttä sekä joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Kaupunkiradan ulottaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen parantaa osaltaan myös erityisesti Turuntien eteläpuolen joukkoliikenneyhteyksiä, kunhan juna-asemille rakennetaan sujuvat ja selkeät pyörätieyhteydet.

Tehdään siis Turuntiestä mielenkiintoinen kaupunkikatu, jonka varrella on meluesteiden sijaan kiinnostavaa katutilaa, bussipysäkille voi kävellä aikataulua katsomatta ja pyöräily on kaiken ikäisille luonteva liikkumismuoto.

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

9 vastausta kohteessa Rakennetaan Espooseen kaupunkia

  1. Olli Orkoneva sanoo:

    ”Turuntien varteen kannattaa rakentaa mielenkiintoista katumiljöötä tuomalla rakennukset kiinni katuun.”

    Siitä on kysymys, ja sillä silmällä kannattaa katsella kaikkia joutokäynnillä käyviä alueita paikoissa, joissa pitäisi olla kaupunkia.

  2. -jylppy- sanoo:

    ”runkobussilinjaa E1, joka kulkisi Leppävaarasta Matinkylään ruuhka-aikoina jopa 6 minuutin vuorovälein. Linja yhdistäisi Espoon merkittävät keskukset Matinkylän, Espoon keskuksen ja Leppävaaran.”

    Eikö rengaslinja, joka kulkisi myös Tapiolan ja Otaniemen kautta olisi toimivampi? Tapiola on ”merkittävä keskus” ja Otaniemeen (yliopiston lisäksi myös työpaikkakeskittymä) tulisi päästä entistä helpommin.

    • Mikko Sarela sanoo:

      Rengaslinjat ovat yleensä ottaen huono idea. Sen sijaan välille Otaniemi – Tapiola – Suurpelto – Espoon keskus tarvitaan myös tiheästi operoiva runkolinja. Kun näiden lisäksi saadaan jokeri 1 Leppävaarasta Tapiolaan ja jokeri 2 Leppävaarasta Suurpellon kautta Matinkylään, niin yhdellä vaihdolla pääsee merkittävien keskusten välillä liikkumaan nopeasti (ja vaihdot ovat kivuttomia koska bussien vuoroväli on noin 5-6 minuutin luokkaa).

  3. Teemu sanoo:

    Kuulostaa oikein hyvältä. IT-puolella on semmoinen heitto, että Helsinki on vähän niin kuin Piilaakso, siellä on tien 101 varrella IT-puljuja ja tällä myös alan työpaikat on suurinpiirtein 101 tien linjalla Mannerheimintie – Turuntie. Lähestyisin asiaa näin, miten tätä käytävää voi vahvistaa ja parantaa?

    Tämä minua sen sijaan vähän huolettaa: ”Tiivis rakentaminen kannattaakin keskittää suunnitellun runkolinjan pysäkkien kohdalle.” Eiku toisin päin, tiivistä rakentamista tehdään sinne minne se sopii ja pysäkit tehdään sen kohdalle. Prioriteetit.

  4. Joel Jalkanen sanoo:

    Onpas täällä ollut kova päivitystahti.

    Mulla olisi nyt pari kysymystä, jotka siis on kysymyksiä, ei kommentteja.

    Meinaatteko te nyt siis bulevardisoida Turunväylän Helsingin malliin; nopeus viiteenkymppiin? Kuinka pitkältä matkalta autoliikennettä voi hidastaa ennen kuin se alkaa haitata? Näin maallikon mutuna Kehä I tuntuu luontevalta rajalta (ainakin psykologisesti), sen sisäpuolella etäisyydet ovat niin pienet että autot kyllä ehtivät perille taajamanopeuksillakin. Mutta 10 kilometriä lisää bulevardia kuulostaa jo paljolta, kärsiikö siinä liikenteen toimivuus?

    Sit taas lakisääteinen kaupunkiekologinillitys. Motarinvarret on hyvin monimuotoisia alueita; niiden varrella elää satoja kulutusta vaativia kasveja. Just olin yhdessä väitöstilaisuudessa, jossa tuleva tohtori sanoi hyvin suoraan ja painokkaasti, ettei näitä motarinvarsia tule väheksyä. Siellä ei ehkä kasva uhanalaisia kasveja (tosin kunnollisella hoidolla, esim. oikein ajoitetulla niitolla voisi hyvin kasvaakin), mutta monimuotoisuudessaan ovat omaa luokkaansa ja voivat olla paikallisesti alueen ekologisessa dynamikassa hyvinkin merkittäviä, nehän korvaavat niittyjä ja vastaavia biotooppeja.

    En minä nyt jaksa suuttua, jos muutama kilometri motarinvartta muuttuu taloiksi, mutta älkää niitä nyt loputtomiin asti vihatko 🙂

    • Teemu sanoo:

      Kysymys on Turuntiestä, ei Turunväylästä mikä muutetaan kaduksi vain Helsingissä. 🙂

      Ja nyt oikeesti, biologeilla porttikielto motarien varsille!

      • Joel Jalkanen sanoo:

        Ah katos, sisälukutaito unohtu kytkeä päälle. Ja oles ny siellä! Se on me biologiraukat jotka joutuu ne motarinvarretkin rämpiä tutkimassa ja kartottamassa…

        • Teemu sanoo:

          Minähän olen vain vilpittömästi huolestunut biologien altistumisesta pakokaasuille ja melulle, kun taas esimerkiksi pohjois-uusmaalainen metsäluonto tarjoaa raitista ilmaa ja kaikkea jännää tutkittavaa.

  5. Päivitysilmoitus: Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.9.2012 esityslista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.