Lasten kaupunki

Post to Twitter

Käyn nykyään lähes päivittäin lähellä olevissa leikkipuistoissa perheemme taaperon kanssa. Kallion ja Alppiharjun leikkipuistoissa käy kuhina. Alle kouluikäisten lasten määrä on näillä alueilla kasvanut 3 vuodessa 16% ja 20% ja sen huomaa. Päiväkoteihin on valtavat jonot, kun kaupungin budjetointi ja tulevaisuuden ennakointi on irrallaan todellisuudesta.

Omat kokemukseni alueen leikkipuistoista kertovat, että suurin osa tällä seudulla asuvista nuorista vanhemmista ei halua muuttaa pois. Jos nykyinen trendi jatkuu, niin vuosikymmenen päästä Kalliossa ja Alppiharjussa asuu paljon kaikenikäisiä lapsia. Helsinkiin on kasvamassa urbaani sukupolvi, joka haluaa asua keskellä palveluja myös lasten kanssa. On todella suuri haaste vastata siihen palvelutarpeeseen, joka tästä muutoksesta nousee.

Kaupunkilaisen lapset kulkevat kätevästi tavarapyörällä (lähde http://www.tavarafillari.fi)

Olen ollut jo useita vuosia aktiivinen Helsingin seudun kaupunkisuunnittelussa. Lapsiperheet ovat tärkeässä roolissa kaupunkisuunnittelua, onhan lapsissa seudun tulevaisuus. Siksi on tärkeää ymmärtää, missä lapsiperheet asuvat.

Päätin siis selvittää, missä lapsiperheet asuvat Helsingissä. Mikä on Helsingin lapsirikkain asuinalue? Minkälaista kaupunkia pitäisi rakentaa, jotta saamme asuntoja mahdollisimman monelle lapsiperheelle?

Helsingin kaupunginosat

Käytin tutkimusaineistona Helsingin kaupungin satavuotiaan tietokeskuksen julkaisua ”Helsinki alueittain 2011”, jossa Helsinki on jaettu kahdeksaan suurpiiriin ja 33 peruspiiriin. (Jätin tällä kertaa Östersundomin tarkastelusta pois, koska alueella asuu niin vähän ihmisiä ja sinne on suunniteltu merkittävästi rakentamista tulevaisuudessa). Tavoitteeni on se, että Helsinkiin rakennetaan tulevaisuudessa mahdollisimman paljon uusia asuntoja, niin lapsiperheille kuin lapsettomillekin.

Alla esitän tulokset, jotka kertovat kaupunginosittain 0-18 vuotiaiden lasten määrän neliökilometriä kohden.

Käyttämässäni metodissa on huomioitava se, että en ole puhdistanut asuinalueiden iän vaikutusta lasten määrään. On tunnettua, että kun uusi asuinalue rakennetaan, sinne muuttaa runsaasti lapsiperheitä ja lasten määrä on pienempi 30-50-vuotiaassa lähiössä, jossa usein merkittävä osa asukkaista on niitä vanhempia, joiden lapset ovat jo lentäneet pesästä. Osa asuinalueiden vaihtelusta erityisesti 60-70 -luvun lähiöiden ja 1990-2000 luvun lähiöiden välillä johtuu juuri tästä.

Toinen tuloksiin vaikuttava tekijä on se, että joissakin piireissä merkittävä osa tilasta kuluu koko kaupungin toimintoihin. Tästä esimerkkeinä voi ottaa Kampinmalmin ja Kallion, joissa sijaitsevat Jätkäsaaren ja Kalasataman entiset satamat, joissa ei vielä asu ketään ja Tuomarinkylän, jonka alueesta suurin osa on keskuspuistoa. Alla julkaistuissa tuloksissa ei ole poistettu näiden vaikutusta keskiarvoihin. Tein kuitenkin laskelmat myös suurimmat tällaiset poistaen ja tulokset eivät olennaisesti muuttuneet.

Lapsien määrä Helsingin suurpiireissä neliökilometriä kohden. (Kiitos kuvasta Chris Heleniukselle.)

Ylläolevassa kuvaajassa näkyy Helsinki suurpiireittäin. Kuvasta voidaan havaita, että poiketen yleisestä mielikuvasta, eniten lapsia asuu eteläisessä  suurpiirissä, siis Helsingin niemellä ja Taka-Töölössä. Toiseksi eniten lapsia asuu Itäisessä suurpiirissä, eli metroradan vaikutuspiirissä.

Toisin kuin usein kuvitellaan lapsiperheet eivät sijoitu useammin väljiin lähiöihin, vaan lapsia on enemmän tiiviisti rakennetulla Helsingin niemellä. Lasten kannalta on tärkeää se, että lähiympäristössä asuu paljon lapsia; tällöin samanhenkisten kavereiden löytäminen on paljon helpompaa.

Lapsien määrää neliökilometriä kohden kaupunginosittain

Kaikista eniten lapsia asuu Kampinmalmin alueella – siis Etu-Töölössä, Kampissa, Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa. Lapsia on tällä alueella runsaat 900 lasta per neliökilometri. Itse asiassa Kampinmalmilla asuu enemmän lapsia neliökilometrilla kuin Espoossa (834 as/km2) tai Vantaalla (856 as/km2) asukkaita. Tämä on hämmästyttävän suuri luku, kun muistaa sen, että Jätkäsaareen on seuraavan 15 vuoden aikana muuttamassa noin 15000 uutta asukasta. Lähiöistä tiiviisti rakennetussa Myllypurossa on eniten lapsia, lähes yhtä paljon kuin Kampissa.

Paria poikkeusta lukuunottamatta lasten määrä eri alueilla on varsin tasainen. Pienimmät luvut Laajasalossa ja Tuomarinkylässä selittyvät sillä, että suurin osa alueesta on rakentamatonta. Kun näiden vaikutus poistetaan, ovat nämäkin alueet lähellä Helsingin alueiden keskiarvoa eli noin 500 lasta per neliökilometri. Laajasalon lapsitiheys kääntyy kasvuun kun Kruunuvuorenranta rakennetaan.

Lapsiperheitä asuu tasaisesti kaikissa osissa Helsinkiä – ainoana poikkeuksena se, että lapsiperheitä asuu enemmän nimenomaan tiiviisti rakennetussa etelä-Helsingissä. Lasten suhteellinen osuus koko väestöstä Kampinmalmissa ja muissa tiiviisti rakennetuissa kaupunginosissa on pieni, mutta absoluuttinen määrä suhteessa käytettyyn maapinta-alaan on suurempi.

Helsingissä pohditaan sitä pitäisikö rakentaa lisää tiivistä kaupunkia vai lisää lähiötä. Ainakaan lapsiperheiden takia ei tulisi rakentaa pelkästään lisää lähiöitä vaan nimenomaan kaupunkia. Kaupunkia rakentamalla saadaan enemmän asuntoja niin lapsiperheille kuin lapsettomillekin. Samalla pitää varmistaa, että myös tiiviisti rakennetusta kaupungista löytyy lapsiperheiden tarvitsemat palvelut.

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

11 vastausta kohteessa Lasten kaupunki

  1. jari sanoo:

    Kahden lapsen isänä olen usein ihmetellyt, miksi kaupunki ei kysy asukkaiden muuttohaaveista esim. päiväkoti- tai neuvolakyselyllä. Usein perheet tietävät varsin selvästi, onko haaveena urbaani nykyinen kaupunginosa, vai Mäntsälän rivarin pääty (heti sen jälkeen kun pankki myöntää lainan ja asuntojen hinnat vähän notkahtavat). Samoin, työnnetäänkö lapsi heti päivähoitoon, tai vasta 3 veenä? No, toisaalta myös syntyvät lapset ovat aina yllätys Helsingille, vaikka n. 32 vkoa ennen sitä oltiin iloisen yllättyneitä neuvolassa ekasta ultrauksesta.

    Myös koulukysely voisi olla paikallaan. vrt. Kaisaniemen ala-asteen lähioppilaiden määrä suhteessa kaukaa tuleviin. Nykyään kun haaveet on tiedossa jo kauan ja lähikoulu ei ole itsestäänselvyys.

  2. Janne Koskinen sanoo:

    Tämähän on vain absoluuttisten lukujen mukaan tehty. Koska väestötiheys on kuitenkin aika erilainen kaupungin eri alueilla, niin tämä on aika mielenkiintoinen lähestymistapa.
    Katsotaan vaikka tuon listan viittä ensimmäistä ja viittä viimeistä.
    Kampinmalmilla 0-6 -vuotiaita on 5,2 % väestöstä. Myllypurossa 7,3 %, Lauttasaaressa 7,2 %, Vironniemellä 6,1 % ja Mellunkylässä 7,3 %.

    Laajasalossa tuon ikäisiä on väestöstä 8,0 %. Tuomarinkylässä 8,5 %, Pasilassa 5,7 %, Itä-Pakilassa 8,7 % ja Kulosaaressa 7,0 %. Tarkempi analyysi voisi katsoa, että miten kaupunginosissa on nyt lapsiperheitä per capita, lapsia per perhe, perheitä % väestöstä ja väestötiheyksiä, mutta mä en nyt jaksa, vaan menen töihin.

    Väestöpyramideissa sekä Vuosaari – joka tällä listalla on jossain puolenvälin alapuolella – että Tuomarinkylä näyttäytyvät melkoisina lapsiperheiden keskittyminä (suhteellisesti). Sen sijaan absoluuttisessa määrässä Vuosaarta korkeammalla komeilevan Alppiharjun väestöpyramidissa lapset loistavat poissaolollaan.

    • Mikko Sarela sanoo:

      Janne: tämä on tehty absoluuttisten lukujen mukaan siksi, että ainakin minua kohta kolmen lapsen isänä kiinnostaa enemmän se, onko minulle lapsiperheenä tilaa, onko lähistöllä muita lapsiperheitä ja onko lapsiperheillä asuinalueellani palveluita. Uusien asuinalueiden kohdalla minua kiinnostaa enemmän se, saadaanko samalle alueelle kuinka monelle lapsiperheelle asuntoja kuin se, mikä on lapsiperheiden suhteellinen osuus. 700 lasta 5% osuudella on parempi kuin 400 lasta 20% osuudella.

      Keksitkö yhtään ainoaa kunnallisen tason päätöstä, jossa on hyötyä siitä, että tiedetään lapsiperheiden suhteellinen osuus jollain alueella? Minä en. Olen aika monelta kysynyt, mutta ehkäpä sinulla on hyvä ajatus millä tavalla tuo on hyödyllinen tieto.

      Sen sijaan suhteellisiin lukuihin tuijottamalla ollaan saatu aikaan kuvitelma, jonka mukaan lapsiperheitä ei ole kantakaupungissa ja tästä johtuen kaupungissa ei olla oivallettu satsata lapsiperheiden palveluihin tällä alueella.

  3. Janne sanoo:

    Enpä äkkiseltään juuri mitään. Tietenkin lapsia on eniten siellä, missä on eniten ihmisiä. Mutta samalla tarkastelumäärällä päästään aika hulvattomiin lukuihin muissakin tilanteissa – eiköhän Helsingin tiheimmin asutulta alueelta löydy neliökilometreissä mitattuna eniten aika monia ihmiselämän muuttujia.

    Kunnallisen tason yhdyskuntasuunnittelun asiantuntija en ole.

    • Mikko Sarela sanoo:

      Syy miksi kirjoitin tämän tekstin on se, että ihan virallisia tahoja ja tutkijoita myöten uskotaan, että lapsiperheet ovat jättäneet kantakaupungin ja että lapsiperheet asuvat lähiöissä. Tämä on näköharha, jonka mielestäni tässä tekstissä esittämäni luvut osoittavat.

      Esimerkkinä nostan vaikkapa kaupunkimaantieteilijän Pro Gradu -tutkielman Koti Keskellä Kaupunkia johdannosta: ”Lapsiperheiden asuminen on perinteisesti suuntautunut esikaupunkeihin. 1900-luvun loppupuolelta lähtien useassa Euroopan kaupungissa on kuitenkin nähty myös vastaliikettä, jossa perheet asettautuvat kaupunkien keskustaan. Tämä tutkielma tarkastelee ilmiötä Tukholman ja Helsingin keskustan esimerkkien kautta. Tukholmassa ilmiö on jo tunnistettu ja sopii siten hyväksi lähtökohdaksi ja vertailukohdaksi Helsingin keskustalle. Tukholmassa on myös 2000-luvulla rakennettu laaja asuinalue keskustaan ja uusia alueita on suunnitteilla. Helsingin keskustaan suunnitellaan parhaillaan uusia asuntoja 30 000 asukkaalle.”

      Helsingissä elää myytti, jonka mukaan pitää kaavoittaa pientaloalueita ja lähiötä, jotta saadaan Helsinkiin lapsiperheitä. Kun Helsingissä on rajallinen määrä maata, niin on oikeasti mielekästä katsoa sitä kuinka paljon lapsiperheitä saadaan niihin rajallisiin neliökilometreihin rakentamalla tiivistä kaupunkia vs. rakentamalla lähiöitä.

    • Mikko Sarela sanoo:

      Ja kyllä, Helsingin tiiviin kantakaupungin alueella on eniten aika monenlaisia ihmisiä. Se on tiiviin kaupungin ominaisuus.

  4. Arto sanoo:

    Kirjoittaja ilmeisesti haluaa vakuutta lukijansa (itsensä?) kantakaupungin kalliiden umpikortteleiden autuudesta lapsiperheiden asuinpaikkana. Totta kai alueella, jossa on paljon kerrosalaa on myös absoluuttisilla luvuilla ilmaisten paljon lapsia neliökilometrillä. Esitetty diagrammi korreloi lähinnä aluetehokkuuden kanssa. Poikkeuksena ovat entiset työläiskorttelit Harju ja Kallio, josta on vaikea löytää tilavaa perheasuntoa. Diagrammista tulee mieleen vanha hokema; valhe, emävalhe, tilasto.
    Tietenkin suhdeluvut johtuvat osittain siitä, ettei monella lapsiperheellä ole varaa muuttaa Eiralaiseen erkkeriasuntoon. Yhtä hyvin ne johtuvat myös siitä, että lapsiperheet todella haluavat asua väljillä puistopihoilla, kuitenkin kävelymatkan päässä päiväkodista, koulusta ja päivittäiskaupasta. Pyörätietä pitkin pääsee lähimetsään.
    Keskiluokkaiset, korkeakoulutetut, perintönsä saaneet perheet voivat ”paluumuuttaa” Töölöläiseen tiilitaloon. Sama ilmiö on kuitenkin havaittavissa vaatimattomampana myös esikaupungeissa. Monet toisen sukupolven perheet haluavat muuttaa takaisin jopa pahamaineisiin 60-70-lukujen lähiöihin takaisin lapsuutensa maisemiin.

    ”Keksitkö yhtään ainoaa kunnallisen tason päätöstä, jossa on hyötyä siitä, että tiedetään lapsiperheiden suhteellinen osuus jollain alueella?”
    No esimerkiksi joka ainoa suuremman asuinalueen kaavapäätös perustuu oletukseen lasten suhteellisesta osuudesta. Lähipalvelut päiväkoteineen ja leikkipuistoineen ja niiden vaatimat tontit mitoitetaan suhteessa alueelle tavoiteltuun asukasmäärään. Tietenkin alueen vanhetessa suhdeluvut muuttuvat ja myöhemmin palvelut on järkevää mitoittaa reaalisen lapsiluvun mukaan, kuten Kampissakin.

    ”Monenlaiset” ihmiset eivät ole vain kantakaupungin ominaisuus. Meri-Rastilan koulullakin puhutaan kymmentä kieltä.

  5. Päivitysilmoitus: Mikko Helsingin valtuustoon 2012 | Mikko Särelä

  6. Päivitysilmoitus: Pyöräilijät huomio: kantakaupungin pyörätiet vaarassa! | Mikko Särelä

  7. Päivitysilmoitus: Keskustan lapset ja pihat | Jaakko Stenhäll

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.