Toistasataa tornia vuodessa

Post to Twitter

Kehutaan vaihteen vuoksi Helsingin kaupunkisuunnittelua, Arabiankatu 8 asuintorni on juuri sitä mitä pitää tehdä. Tarvittavat vähintään 5 000 asuntoa vuodessa Helsinkiin tarkoittaa yli sataa tällaista, ja siihen päästään helpoiten näin tehokkaalla kaavoituksella.

Tyhjän tontin nurkan tilalle saadaan sadalle ihmiselle koti, ratikkapysäkin viereen.

Arabiankadulle rakentamattoman toimistotontin tillalle kaavoitetaan 10-12 kerroksinen talo. Kahteen ensimmäiseen kerrokseen tulee myymälä- ja toimitilaa, muihin kerroksiin tehdään asuntoja yhteensä 40 – 50 kappaletta, niiden koosta riippuen. Tontin omistaa Varma ja arkkitehtitoimisto on B&M.

Tonttitehokkuus on kiitettävät 4,5, pari kertaa enemmän kuin useimmissa muissa uusissa kaavoissa ja hyvää umpikorttelitasoa. Tontti on noin 30 metriä kanttiinsa ja talo noin 20×25 metriä pohjaltaan, eli tilaa pihalle ei oikein ole, mikä tietenkin ratkotaan niin että tehdään viherkatoille pihat. Ekologikin tykkää. Ja lyhyen matkan päässä on hienot ja laajat puistot. Tämä on sitä tiivistä mutta harvaa.

 Loppurivi tulee minusta jatkaa saman tien, mutta mihinkäs pistettäisiin sata tällaista vuodessa? Kyseinen torni on siis noin 20×25 metriä maata, joka on vähän. Esimerkiksi merinäköalalla Opetushallitukseen eteen mahtuisi useampikin, kuva alla:

Ehdotuksia tornin paikoiksi kommenteihin, kiitoksia.

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

48 vastausta kohteessa Toistasataa tornia vuodessa

  1. Antti sanoo:

    Noita sopisi vaikka kuinka Sörnäisten Rantatielle Hanasaarenkadun ja Kaikukadun väliselle alueelle jossa on nyt parkkista ja rantanurmikko.

    • Teemu sanoo:

      Mielenkiintoinen paikka. Siinä on nyt rantapuisto joka ei toimi oikein lainkaan, mutta virallinen ajatus on kai että Rantatie laitetaan siinä kohti vähän mutkalle Kallion päin ja tehdään kunnon kokoinen puisto. Mutta ei varmaan talot ja semmoinen vähän urbaanimpa ranta olisi ollenkaan hassumpi, ja sen altaan kokoa voisi varmaan vähän tarkistaa.

  2. Otso Kivekas sanoo:

    Mahtuisiko noita Teollisuuskadun ja Satamaradankadun väliin? Siis Sturenkadun kaakkoispuolelle kahvipaahtimon ja Nordean eteen. Leveyttä kaistaleella on ehkä tuo 20-25m.

    Tosin siinä näkisi ehkä ennemmin muurin kuin torneja, mutta muuri voisi tukkia taakse jäävä Nordean pääkonttorin näkymiä liikaa.

    • Teemu sanoo:

      Se väli vähän kapenee länteen päin, mutta kyllä siihen Nordean eteen mahtuu ihan hyvin taloja, joka malliin piste tai rivi, tai yhdistelmä.

  3. Simo Melenius sanoo:

    Mä en sano muuta, kuin kursorisen kommentin tota ensimmäistä havainnekuvaa varten, että kivijalkaliikejulkisivu, kivijalkaliikejulkisivu, kivijalkaliikejulkisivu… Muuten noita pytinkejä vois mun puolesta pystytellä ihan lämpimikseen pitkin paikkoja kantakaupungin sisällä.

  4. Joel Jalkanen sanoo:

    Löytyisköhän Marian sairaalan alueelta tilaa?

  5. Sakari Metsälampi sanoo:

    Ainakin Meilahteen iho- ja allergiasairaalan ja Paciuskadun väliin mahtuisi torni jos toinenkin. Alue on toistaiseksi tehokkaassa parkkipaikkakäytössä.

    • Sakari Metsälampi sanoo:

      Tarkoitin tietenkin Paciuksenkatua.

      • Teemu sanoo:

        Siihen on kaavailtu se uusi lasten sairaala.

        • Sakari Metsälampi sanoo:

          Ah! Olin jostain syystä siinä luulossa, että keskustelu uuden lastensairaalan sijainnista olisi vielä toistaiseksi hyvin spekulatiivisella tasolla.

          • Ei siitä mitään päätöstä ole, nyt kaavasa on Paciuksenkadunkadun suuntainen rakennus sairaala- ja tutkimuskäyttöön.

          • Jani Luoto sanoo:

            Allergiasairaalan viereen on myös uutta sairaalaa johon siirrettäisiin töölön sairaalan toiminta. Nykyiset tilat ovat kuulema ahtaita. Sirpa Asko-seljavaara kirjoitti asiasta facebookissa.

  6. Seppo sanoo:

    Jos Espoon puolelta saa ehdottaa, niin Otaniemen metroaseman ympäristö tällä hetkellä olisi tarkoituksenmukaista kehä III varressa olevalle teollisuusalueelle: todella laajoja ilmaisia parkkikenttiä ja paljon hyvin matalia rakennuksia. Vaikka Alvar Aallon suunnittelema keskus toki säästetään, niin metroaseman välittömään läheisyyteen saisi keski-Pasilan edestä torneja puistomaiseen ympäristöön. Ongelma on parkkipaikat, mutta pitääkö yhteiskunnan kustantaa opiskelijoille (tai julkisen sektorin henkilökunnalle) ilmaiset parkkipaikat? Osa torneista voisi olla opiskelija-asuntoja, kun Aalto yliopisto muutenkin keskittää toimintaa Otaniemeen. Myös start-up yrityksille voisi tarjota tilaa erinomaisella sijainnilla, niin että se tulisi edulliseksi jos suurin osa työntekijöistä käyttää julkisia. Parkkipaikkoja voisi olla maan alla sen verran kun ihmiset on valmiita maksamaan paikkojen rakennuskustannusten mukaista hintaa.

    Osasta torneja olisi hulppeat merinäköalat. Kyllä sinne ostajia tai vuokralaisia saisi vaikka ei subventoitaisi parkkeerausta.

    Otaniemi olisi kovin hyvä paikka vähän isommillekin torneille, kun se on kehä I:n eristämä alue, eli se ei rikkoisi kaupunkikuvaa mitenkään ottaen huomioon mitä kaikkea Keilaniemessä jo on.

    • Tunnen aluetta huonosti, mutta varmasti Otaniemeen mahtuisi vaikka mitä.

    • Mikko Sarela sanoo:

      Otaniemessä monta vuotta vietäneenä ja par’aikaa työskentelevänä: olen samaa mieltä. Sinne sopisi tornirakentaminen oikein mainiosti. Varsinkin kun alue on rakennettu juuri sellaisella lähiötekniikalla, ettei sitä kauheasti voi tiivistää ilman että siitä muodostuu aika kauhea tiilislummi – taloja ja parkkipaikkoja.

  7. Mikko H sanoo:

    Miten ois tuohon Arabiankadun toiselle puolelle puistikon paikalla, ja nykyiset kadunvarren parkkikentät Espan tyyliseksi puistikoksi? Talo voisi tosin olla ehkä mieluummin naapurien korkuinen kuin torni. Kas näin, blogissa linkattua kuvaa muokaten:

    http://i.imgur.com/dhlZr.jpg

    • Tää on kyllä hyvä. 50 metriä kartasta mitaten Lahden motarille, eli niiden penteleen meluetäisyyksienkään ei kai pitäisi tulla vastaan. Eihän se nyt ole joku ekoeisaakoskea pusikko? Oudossa paikassa vaan.

      • Joel Jalkanen sanoo:

        En mä sitä ehdottaisi, jos se olisi joku ekopusikko 🙂

        Siihen on joissain havainnekuvissa lytätty taloja, mutta minusta se vaatii korkeaa ja siroa tornia jo ihan maisemallisesti. Ja ideaalimaailmassa parkkipaikat voidaan Arabian malliin pakottaa lunastamaan Prisman parkkitalosta, joka ei ole ikinä täynnä.

        • ristiin-rastiin sanoo:

          Prisman parkkitalosta on jo lunastettu liikenevät paikat vuosina 2011,2012 valmistuneiden Viikinportti 2 ja 4:n pysäköintiin. Tai kattoparkki on jostain syystä ollut suljettuna viime talvesta asti, joten kai sinne katolle vielä pienen toimiston paikat mahtuisi. Muutoin paikkana hyvä, se on KYOT-kaavamerkinnällä eli vähän kaikenlainen toiminta onnistuu, paitsi asuminen.

  8. Liisa sanoo:

    Hei vaan te kaikki wannabearkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijahangaroundit. Tervetuloa arkkitehtiosaston pääsykokeisiin, jos viime kerralla jäi pari pistettä vaille.
    Vaadittava kirjallisuus: ark 4/2012 s. 31

    • Niin siis tässä yhteydesssä puhutaan 10 – 12 kerroksisesta talosta…

      • Liisa sanoo:

        Mitäs 10 kerrosta vielä on, kyllä tornissa pitää olla ”munaa”. Sitäpaitsi, kuten tiedämme, ja miksemme tietäisi, 9-13 kerrosta on juuri sitä kalleinta rakentamista, kun kuitenkin pitää olla kaksinkertaiset poistimistiet, mikä haukkaa kerrosalaa pienen yksiön verran (siis per krs). 16 – 18 on vasta luku, millä maapohjasta alkaa saada riitäviä tehoja rakentamiseen. Riippuu tietty sijainnista.

        • Aika pieni yksiö, mutta toki noin, tosin jos on puhutaan paloturvallisuudesta eikä sen määräyksistä, niin kyllä se poistumistietarve kasvanee myös 12 -> 16 kerrokseen mentäessä, ja samoin tietenkin hissien tave. Tuskin virasto olisi pistänyt vastaan, jos rakennuttaja olisi halunnut vain kahdeksan kerrosta, eiköhän Varma osaa ihan itse laskea.

          Yleisemmin minua kiinnostaaa tässä kyseisessä kaavassa se että pienellekin tontille on saatu piirrettyä kokonainen kerrostalo joka ei edes vaikuta hassumalta. Tommoisia pieniä plänttejä joihin voisi vastaavaa harkita on kaupunki täynnä.

          Ja sivumennen, sen yhden ainoan kerran kun ilman kritiikin poikastakaan yritän vain kertoa olevani tyytäväinen niin kaavoittajaan kuin arkkitehtiin, niin näköjään pieleen menee sekin. 🙂

          • liisa sanoo:

            No hellanlettas, ei ollut tarkoitus mielensäpahoittaa Teemun mieltä.
            Pääsykokeet pidettiin jo, mutta Hermannin nuorisoseurassa järjestetään google-map kaavoituksen peruskurssi vielä tänä syksynä, siellä on paikkoja jäljellä.
            Otaniemen marmorisiiven kirjastoon kannaattaa kuitenkin tehdä toiviomatka, sieltä löytyy ratkaisu useimpiin tälläkin palstalla esitettyihin suunnitteluprobleemeihin. Tosin ei lego-palikoista tehtynä.
            Mm. eräs Alvar Aalto niminen opiskelija teki diplomityönsä Töölönlahden pohjukan, siis Mäntymäen ja Kaupunginpuutarhan ympäristön täydennysrakentamiseksi. Onhan se tietenkin vanhanaikainen. Myöhemmin hän päätyi käsitykseen, että Postitalolta pitää olla näkymä Pallakselle, hän loi ns. imaginaarisen kaupunkimaiseman käsitteen.
            Muissa opinnäytteissä on tutkittu mm. Mäkelänkadun varren rakentaminen, Tuusulanväylän, Koskelantien ympäristö, Kalasatamat ym. Simonkadun kulmaan ei kuitenkaan kukaan ole tohdinnut ehdottaa tornia, joku professori pitää näkymäakselia kaupunkirakenteellisesti tärkeänä. Tervetuloa tutustumaan.

          • No voi, voi ei nyt ollut tarkoitus olla mielensäpahoittanut, pikemminkin pahoittelin jos itse sellaista aiheutin. Mut asiaan, jotain opinnäytetöitä olen nähnyt ja ne kyllä kaipaisi minustakin enemmän huomiota mm. siksi että tarkemmat suunnitelmaat konkretisoi keskustelua ja ehkäisee vaihtoehdottomuuden retoriikkaa. Olisi hienoa jos niitä löytyisi jostain verkosta kartalle linkattuna.

    • Mikko H sanoo:

      ark-lehden verkkosivujen suunnittelijan voisi muuten hirttää Senaatintorilla vaikka näin design-pääkaupunkivuoden tapahtumana. Kaiken huippu on hiirikursorin alla liikkuva valikko, joka varmistaa, että käyttäjän klikkaus ei osu ainakaan siihen linkkiin, johon oli tarkoitus osua.

    • Mikko Sarela sanoo:

      Kaupungin rakentuminen on aivan liian tärkeä asia, että sen voisi jättää vain arkkitehdeille.

      • piraatti sanoo:

        Puoluejärjestelmä lautakuntineen onkin tuottanut kauneimmat kukkasensa juuri kaupunkisuunnittelun alalla. Helsinkiläisten on syytä olla ylpeitä maailman demokraattisimmasta keskustasta, esim. Finlandiatalon ja Foorumin välisestä alueesta.
        Mainittujen talojen lisäksi siellä komeilevat Kansallismuseo, Eduskuntatalo, Pikkuparlamentti, Musiikkitalo, Kiasma, Sanomatalo, Lasipalatsi, Kampin keskus ja Hiljaisuuden kirnu. Läsnä ovat kaikki yhteiskuntamme tärkeimmät instituutiot.
        Sanotaan, että kaupunkilaiset saavat sellaisen ympäristön jonka ansaitsevat. Vain todellinen demokratia voi saada aikaan tällaisen ainutlaatuisen kimpun eri tyylisuuntien kukkasia. Lisääkin on tulossa, esimerkiksi keskustakirjasto. Sattumaa tai ei, sitten onkin talo joka puolueelle.
        Aluetta voi verrata empirekeskustaan, joka toteutettiin tsaarin ukaasilla vierasmaalaisen arkkitehdin toimesta. Sinänsä komea alue edustaa yhden tyylisuunnan mahtipontisuutta, se on vain aikakautensa kuva. Se ei tee samalla tavalla iloiseksi kuin demokraattisella päätöksenteolla aikaansaatu rakennusten kukkakirjo.

        • Korjatkaa jos olen väärässä, mutta kyseisellä maa-alalla on minun muistaakseni etupäässä tehty juuri niin kuin viralliset ammattilaiset sanovat, ketä ne sitten kulloinkin sattuivat olemaan. Ja soraäänet on hyssytelty populistien ymmärtämättömänä nillityksenä, jollei peräti muutosvastarintana, tuona aikamme suurimpana syntinä.

          • Grejus sanoo:

            ”Korjatkaa jos olen väärässä, mutta kyseisellä maa-alalla on minun muistaakseni etupäässä tehty juuri niin kuin viralliset ammattilaiset sanovat”

            Minulla on varsin vahva käsitys siitä, ettei Kampin keskusta, Sanomataloa, musiikkitaloa ja mm. pikkuparlamenttia tehty ns. arkkitehtuuri edellä. Poikkeukset ovat Kiasma ja Finlandiatalo, mutta ne ovatkin tuolla alueella rakennuksina aivan omaa luokkaansa.

            Kannattaa perehtyä mm. Kampin suunnittelun vaiheisiin ja kuinka erilainen siitä olisi tullut jos arkkitehtejä olisi kuunneltu.

            Itse en usko, että Sim Cityn ja poliitikon yhteenliittymä loisi käytännössä mitään ideaalikaupunkia, hienot esimerkit uusista kaupungeista muualla Euroopassa ovat olleet varsin arkkitehtivetoisia.

            Pahin vaihtoehto on toki puhtaasti taloudellisia intressejä palveleva kaupunkisuunnittelu, jonka hedelmiä näkyy enenevissä määrin myös Helsingissä, jossa joskus on kuitenkin suunniteltu jotain muutakin kuin Kamppeja ja Kalasataman keskuksia. Yhtä huonoon lopputulokseen päästään myös äärimmäisellä tehokkuusajattelulla, jossa ainoat määräävät tekijät ovat asukastiheys ja joukkoliikenteen kannattavuus.

          • No Kampista minäkin muistan hämärästi kuulleeni ties mitä, mutta en nyt puhunut siitä vaan Töölönlahdesta.

            Noin yleisemmin, ei minulla ole ainakaan mitään hinkua speksata ideaalikaupunkia, pikemminkin minusta vaikuttaa siltä että nykykaupunkisuunnittelun ongelma on se että tavoitteet on liiankin korkealla, jos yhdellä kaavalla on tarkoitus tehdä sosiaalisesti, esteettisesti, liikenteelllisesti, toiminnallisesti, taloudellisesti, ekologisti ties millä tavalla täydellistä kaupunkia, niin herää kysymys että kukakohan renesanssinero noi kaikki asiat mahtaa taitaa? Ja kun joku yrittää niin tulos on usein tahatonta komediaa.

            Mä nyt vaan haluaisin että muutama perusasia on kunnossa. Esimerkiksi joukkoliikenteen kannattavuus ja muutenkin kaupunkielämälle riittävä väestötiheys on reunaehtoja eikä niistä suoraan seuraan mitään valmista kaavaa. Tilankäytöstä vaikka että se olisi syytä käyttää jotenkin, esimerkiksi Töölönlahdella suosikkejani on se 20-30 metriä leveä aukio Sanomatalon ja Kiasman välissä. Kahdella puolella suljettu seinä, kolmannella autotalli. Arvaa onko siellä koskaan ketään. Jos sen on tarkoitus olla näkymäakseli, niin miksi sen keskellä on puita?

            Tai tuolla Arabiassa: kun piirtää kääntösilmukan ratikalle, niin se varmaan kannattaa kiertää korttelin ympäri eikä tehdä sitä varteen erikseen aukiota, kun ne kaarteet eivät ole ihan pieniä ja se kääntöpaikka nyt ei vaan oikein aukiona toimi.

  9. Ville Hautakangas sanoo:

    Hermannin Rantatien ja Kyläsaarenkadun väliin mahtuisi 2-3 riviä näitä torneja. Kilometrin matkalle.

    Miksei puistokannen kanssa myös rantatien ylle, vähän Merihaan tai Itä-Pasilan tyyliin?

    Puistokansi ”nostaa” maan pintaa 2-3 kerroksen verran, joten rakennuksista voisi hyvin tehdä 15-kerroksisia. Mutta ne välttäisivät liikenteen melun, ne voisi rakentaa tiheään, ja kansi kytkisi Hermannin maanpinnan Kyläsaareen ja Arabiaan, muodostaen yhtenäisen viher-, ulkoilu- ja kevyenliikenteen alueen.

    ”Kivijalka” kauppoineen, baareineen ja hieromoineen olisi pihakannen päällä, mutta sen alapuolella, täysin säänvaihteluilta turvassa, nopea joukko- sun muu liikenne pohjoiseen ja etelään. Ja toki alle mahtuisi parkkipaikkoja ja vähän rujompaa liiketilaa, myös pienteollisuudelle sopivaa.

    Tornitaloja noin 1000 x 300m alueelle, montako mahtuisi? Montako asuntoa, montako liikettä? Kannattaisko puistokansi rakentaa?

    • Hermannin Rantatien ja Kyläsaarenkadun väliin tulee Kalasatamaa.

      Kannet on vähän ruma eikä edes halpa ratkaisu, mieluummin kaivaa maan alle, joka sekin on tosin aivan turkasen kallista. Puhutaan suuruusluokasta 100 – 200 miljoonaa kilometri, vaihtelee tietenkin paljon riippuen maaperästä. Kaduksi muuttaminen on taloudellisesti realistisempaa, ja sitten ei esim. tarvita niitä suuaukkoja jotka tuppaa olemaan kammottavia ja isoja. Jonkinnäköinen absurdiuspiste on saavutettu Keilaniemen kaavassa, sen jälkeen kun se Kehä I katetaan niin autoliikenne vie enemmän tilaa pinnassa, sama juttu Mannerheimintien ja Pasilanväylän risteyksessä.

  10. Juri Pakaste sanoo:

    Mäkelänkadun varsi Kumpulantien ja Koskelantien väliltä on vähän epämääräistä pusikkoa. On siinä ihan oikeaa puistoakin paikoitellen mutta epäilen että siihen välille tiivistämistäkin voisi tehdä, esim. velodromin kulmille ja Sofianlehdon taakse.

    • Juuri toi pätkä tuppaa aina nousemaan puheeksi… Osaako joku kertoa että mikä se Mäkelänkadun varren historia on, Käpylän urheilukenttä on kaupungin vanhimpia ja siinä Velodromin kohdalla on Smith-Polvisen motarivarauksia, mutta onko siihen jotain muita syitä miksi se on jäänyt rakentamatta?

      • Jussi sanoo:

        Parhaat rakennuspaikat on täytetty ensin. Mäkelänkadun varrella oli sitä rakennettaessa viime vuosisadan alkupuolella Puu-Pasila ja Sofianlehdon huvila (1920-luvulta vastaanottokoti) molemmat mäennyppylöiden päällä. Itä-Pasila korvasi puukylän, mutta jäi lähiörakentamisen tapaan eristetyksi saarekkeeksi. Sofianlehdon pohjoispuolelle rakennettiin vuokrataloalue 1980-luvulla sekin mäen päälle. Kuten Itä-Pasilassa, käynnin ollessa toisesta suunnasta, yhteyttä Mäkelänkatuun ei ole.
        Velodromin on myös aikanaan (valm. 1940) rakennettu mäen nyppylän rinnettä katsomona hyväksi käyttäen.

        Jäännealueita on käytetty raviradan ympärillä pitkään jalkapalloon. Vallilan laaksossa toimi vielä 80-luvulla huoltoasema, kunnes alue siivottiin ja siitä tuli viereisen asuinalueen lähipuisto. Uimakeskus rakennettiin väljän välinpitämättömästi pysäköinteineen urheilulukion entisille pallokentille 1996.

        En usko että Mäkelänkadun varrella on sen enempää suunnitelmaa. Yleiskaavassa 2002 asuinrakentaminen on ulotettu kadun varteen asti pallokenttiä ja Vallilanlaakson viherkäytävää lukuunottamatta. Eiköhän kaavoiteta!

        • Kiitos. Valistunut arvaukseni miksei mitään tapahdu: Siinä samaisessa Yleiskaavassa on Tuusulanväylä käännetty uuudelle Veturitielle Käpylän aseman pohjoispuolella, melkoisen hurjalla korotetulla motarilla radan vartta. Eli mitä sitä turhaan kaavoittamaan ennen.

          Sittemmin suunnitelma on jalostunut niin että tehdään Maunulan kohdalta tunneli. Ja perinteitä kunnoittaen kenelläkään ei ole hajuaksaan että miten tämä rahoitetaan, maksaako sen valtio vai Helsinki, jne. Käytännössä ei tehdä lähitulevaisuudessa.

          Eli ihan sama juttu kuin Turunväylän päässä ml. Munkkivuoren ratikka, tai Viikin metro joka tulee ihan kohta, tai Keskustatunneli jota odotellessa ei tehdä mitään, jne. Tunnelisuunnitelma pesee minkä tahansa nimbyn, heistä huolimatta sentään joskus rakennetaan jotain. Mitä jos ei vaan tehtäisi niitä tunnelisuunnitelmia?

  11. eki sanoo:

    Tukkutorin alueella, Vanhan talvitien varrella on iso parkkipaikka johon jonkinlaisen tornin voisi rakentaa. Pasila on hyvä paikka. Länsisatama, Jätkäsaari ei. Missään maailmassa en ole nähnyt yksittäisen tornin toimivan kaupunkikuvassa. Ehkä keskustaan sijoitettu Montparnassen torni toimii jotenkuten, mutta siinä on tilaa ympärillä.

  12. samum sanoo:

    Simonkadun ja Mannerheimintien kulmaan. Ihan risteykseen kiinni vedetty; jalkakäytävät pylväskäytävien alle. Kapoinen kuja jäisi talon ja Lasipalatsin väliin. Metron sisäänkäynti talon pohjakerroksesta (eli nykyiseltä paikaltaan). Ei ”tornia” vaan ihan vain Foorumin korttelin korkuinen talo.

  13. Johannes Aalto sanoo:

    Kannelmäen kauppakeskuksesta hyötyvänäkin harmittaa, kun noin valtavaksi muodostuva keskus on tyrkätty noin kauas raideliikenteestä, juuri kahden aseman väliin. Usein on tullut pohdittua, että asemien ja kauppakeskuksen väliin pitäisi edes rakentaa hiukan lisää, ettei aivan kaikkien ei tarvisi autoilla sinne – ja ehkä lopulta riittäisi resusseja organisoida alueen bussiliikennekin paremmin, vaikkei raidejokerit sinne asti yltäisikään.

    Melkeinpä joka toiselle, 70-luvulla väljähkösti sijoitetulle parkkipaikalle mahtuisi rakennus. Radan varressakin on tilaa. Vaikka paikka vaatisikin hiukan enemmän äänieristystä, sata metriä asemalle saisi ehkä jotkut maksamaankin siitä. Torneja ei mahdu kuin aivan prisman viereen, mutta ympäröivän korkuista, 4-5 kerroksista paljonkin.
    Vaikka jotain tämmöistä: https://maps.google.fi/maps/ms?msid=203407576239009610340.0004cac6810a613e574ab&msa=0&ll=60.239492,24.885235&spn=0.012249,0.039482

  14. ristiin-rastiin sanoo:

    (Sivuohuomio: ainakin vielä 2011 Vallilanlaakson huoltoaseman tontilla oli pilaantuneen maa-aineksen mikrobipuhdistuskokeilu kesken, ja välillä maamassoja näytti liikutellun.)
    Tornien sijoituspaikkoja:

    Hämeentien, Hermannin rantatien ja Haukilahdenkadun (pohjoispuolisten teollisuustonttien) väliin jäävässä ”puistossa” ei ole pahemmin viihtyjiä näkynyt. Varjotkaan ei osuisi kuin pari hetkeä päivästä Arcadaan. Helposti mahtuisi viisi tornia, ja yhden voisi vielä lisätä Hämeentie 105:n sisäpihalle. Jos em. rantatien ja Hämeentien risteykselle ei tehdä mitään, nykyisen ”liittymän” viheralueille mahtuisi vielä kaksi tornia, ja tunneli parkkihalliin Arcadan puolelta. Vallilanlaakson ratikkakin kulkisi ihan vierestä.

    Paciuksenkadun pää Munkkiniemessä, pareittain molemmin puolin heti sillan länsipuolelle nykyiseen meluiseen pusikkoon. ”Kaukana” nykyisistä, ei ”häiritse” niitä.

    Kivihaassa Veripalvelun ja Kivihaantien 5:n välissä on hyvä kallio, jossa tornin varjo ei osuisi asuintaloihin, ja veripalvelun työhuoneisiinkin vain osan päivästä.

    Lassilassa Vaakatien pään ja Laurinniityntien välissä on aina ollut kumma joutomaa, jossa oli parakkikoulu kauan sitten. Taas pitkä tila varjolle pohjoispuolella. Etelämpänä toinen kohta, Kaupintien reunassa Vaakatien länsipuolella vähän kapeampi pusikkokaistale em. tien ja ison pysäköintikentän välissä. Kaupintien ja junaradan risteämän kaakkoispuolelle mahtuisi, pohjoisessa leveä katu ja vain toimistoja. Siitä vähän pohjoiseen, radan länsipuolella ennen Kehä 1:tä, parkkikenttä ja kalliota. Kallion eteläosassa on vanhoja linnoitusrakennelmien jäännöksiä, mutta pohjoispäähän; silti tarpeeksi kaukana kehän melusta.

    Orapihlajatien koillispään teollisuustontit, jos/kun joskus vapautuvat. Tässä esitetyllä talokorkeudella varjo ei edes yllä siirtolapuutarhoihin viljelykaudella.

    Kyllähän noita löytyy läheltä ja kauempaa.

  15. Alppilaan sanoo:

    Alppilan ja Pasilan välisille kallioille kaivattaisiin täydentävää rakentamista. Porvoonkadun ja Aleksis Kiven kadun väliin jäävä kallioalue, joka tunnetaan vissiin Saimaanpuistikkona houkuttelee nykyisin lähinnä alkoholisteja ja muita laitapuolenkulkijoita. Jos siinä olisi taloja, olisi Alppilan ja Pasilan välinen kuilu täytetty ja alue kaupunkimaisempi. Lisäksi Savonpuistoon voisi hyvinkin rakentaa taloja ainakin osaan siitä.
    Keskustassa Katajanokan ”Guggenheim-tontti” pitäisi myös paikata pikavauhtia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.