Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on nyt julkaistu!

Post to Twitter

Vaalipamflettimme on nyt julkaistu!

Sen saa sähköisessä muodossa täältä. Kokeilemme nettiversiossa mikrorahoitusta, eli toivomme kirjan lataajilta vapaaehtoista viiden euron lahjoitusta. Rahat käytetään pamfletin tekijöiden vaalikampanjaan. Vapaaehtoisen maksun voi tehdä tilille FI44 1200 3500 3052 14 . Tilin omistaja on Otso Kivekäs.

Kirjan paperiversio tulee myyntiin viiden euron kappalehintaan, kunhan saamme sen painosta ulos. Kirjan voi myös tilata Odelta kotiin postitettuna hintaan 10€.

Tekijöinä ovat Otso Kivekäs, Mikko Särelä, Osmo Soininvaara ja Mari Holopainen. Taitosta vastasi Lilja Tamminen.

Pamfletin johdanto kertoo mistä on kyse. Toivomme, että  pamflettimme herättää ajatuksia ja keskustelua. Mukavia lukuhetkiä.

Seuraavat 400 000 helsinkiläistä

Yksi politiikan suurista kysymyksistä Helsingin seudulla tulee olemaan, missä seuraavat 400 000 helsinkiläistä asuvat. Vastaukset tähän kysymykseen määrittävät kaupunkirakennetta ja vaikuttavat kulttuuriin, talouteen, hallintorakenteeseen, seudun menestykseen ja kaikkeen muuhunkin.

Maakuntakaavassa varaudutaan 430 000 asukkaan kasvuun vuoteen 2035 mennessä. pääosin Helsingin seudulla. HSL:n liikennejärjestelmäsuunnitelmassa taas on lähtökohtana 465 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä 14 kunnan alueella. Eri ennusteiden suuruusluokka on sama: tänne pitää saada uusia asuntoja 400 000 ihmiselle.

Jos kaiken annetaan jatkua niin kuin ennenkin, uudet asunnot rakennetaan pääosin pitkin kehyskuntia pieninä paloina: Nurmijärvelle, Tuusulaan, Vihtiin, Mäntsälään, Sipooseen ja Kirkkonummelle. Liikenne perustuu lähinnä henkilöautoihin, joita on useimmilla perheillä kaksi, jopa kolme. Moottoritiet täyttyvät ruuhkista ja niiden lisärakentamista vaaditaan kovaan ääneen. Siihen kuluu miljardeja, mutta sekään ei riitä, koska kehäteitä ei voi leventää loputtomasti. Tämä on taloudellisesti kallis ja ekologisesti tuhoisa skenaario.

Siksi suurin osa uusista asunnoista pitää rakentaa Kehä I:n tasolle tai sen sisäpuolelle, ja lähes kaikki pääkaupunkiseudulle. Tällöin liikenne voi perustua pääosin joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, mikä tekee kaupunkirakenteesta toimivamman, seudusta taloudellisesti menestyvämmän ja pienentää päästöjä. Kaikki voittavat.

Helsingin seutu on kansainvälisesti vertaillen harvaan asuttu. Pääkaupunkiseudun tiheys on 952 henkilöä neliökilometrillä ja koko Helsingin seudun 365. Vertailun vuoksi, Tukholman seudun tiheys on 3597 asukasta neliökilometrillä. Yksittäinen luku ei kerro kaikkea, mutta on selvää, että Helsingissä on kyllä tilaa. Punavuoren tiheydellä koko Suomi mahtuisi Kehä I:n sisään, joskin siihen ei onneksi ole tarvetta.

Tämä pamfletti käsittelee sitä, missä nuo 400 000 uutta helsinkiläistä asuvat, ja miten kaupunkia tulee rakentaa seuraavina vuosikymmeninä, jotta he sopivat tänne.

Ensimmäinen osa puhuu elämäntavasta: miten kaupungissa voi elää auton kanssa tai ilman, mitä elämäntavasta seuraa liikenneratkaisujen suhteen ja kuinka lapset sopivat kaupunkiin.

Toinen osa käsittelee liikennettä: miten liikennepolitiikka määrää rakentamista ja luo itseään ruokkivan kierteen, kuinka autoliikenne ja toisaalta joukkoliikenne saadaan toimimaan tulevassa Helsingissä ja mikä siinä on pyöräilyn rooli.

Kolmantena paneudumme rakentamiseen: minne ja miten asuntoja nyt rakennetaan ja mikä kaikki siinä on pielessä, sekä valintaan parkkipaikkojen ja asuntojen välillä.

Viimeisessä osassa puhumme moottoriteistä: siitä kuinka ne vievät tilaa ja kuinka niiden tilalle voisi rakentaa nuo puuttuvat sadat tuhannet asunnot tai ainakin osan niistä. Samalla säästetään tärkeitä viheralueita ja tehdään viihtyisämpää kaupunkia, jossa palvelut ovat lähellä.

Toivomme, että tämä kirjanen herättää ajatuksia ja saa miettimään, kuinka Helsinkiä tulisi rakentaa lisää. Aihepiiriä käsitellään myös Ihmisten kaupunki -blogissa, jota suosittelemme jatkolukemiseksi ja keskustelupaikaksi kaikille pamfletistamme innostuneille.

www.ihmistenkaupunki.fi
Tekijät

 

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

12 vastausta kohteessa Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on nyt julkaistu!

  1. Juhani Salovaara sanoo:

    Kannattaisi varmaan nostaa tuo pamfletti vielä näkyvämmin esiin vaalityössä, jotta ne joiden mielestä Vihreät ovat näissäkin vaaleissa kieltämässä kaikkea antamatta vaihtoehtoja saisivat itse lukea vaihtoehdoista ja samalla huomata oman toimintansa vaikutukset. Pamfletti on hyvää älyllistä stimulaatiota niille, jotka eivät ole vielä pysähtyneet miettimään miten mikäkin vaikuttaa kaupungin kehitykseen. Tyylin: lue tämä ensin, mieti ja hauku vasta sitten, jos näet tarvetta. Joku voisi sanoa tällaista myös keskusteluksi.

    Ehkä jopa huomaisivat, että pamfletin tarjoamat mallit hyödyttäisi heitä itseään. Paitsi terveys, ympäristö ja ilmasto, niin harvaa helsinkiläistä yrittäjää auttaa potentiaalisten uusien asiakkaiden asuttaminen Vantaalle tai kauemmaksi, saati näiden yrittäjien potentiaalisia työntekijöitä. Oli ala sitten lähes mikä hyvänsä. Yrittäjille mahdollisten asiakkaiden kulku peltilehmillä oven edestä on aika murhaavaa katseltavaa, kun yhtä hyvin voisivat asua samassa korttelissa ja astua ovesta sisään.

    Jos vihdoin huomattaisiin, että savupiippuja ei enää nouse ja tulevaisuuden elinkeinot ovat enemmänkin päiden lyömistä yhteen, niin tällä logiikalla kannattaisi asuttaa nuo päät mahdollisimman tiiviisti, jotta kolisisivat toisiinsa enemmän. Eli ei enää mentäisi työhön tiettyyn pisteeseen kaupungin ulkopuolella, vaan työ pysyisi sisällä kaupungissa. Tämä jos mikä korostuu suurissa kaupungeissa.

    Harva helsinkiläinen yrittäjä pistäisi vastaan, jos alueelle muuttaisi muutama sata tuhatta uutta kaupunkilaista joista saisivat uusia asiakkaita. Jos samalla saisi aikaan viihtyisiä kortteleita ja muuta kaupunkia, niin nykyisetkin asukkaat hyötyisivät ja työllistävä palveluala kehittyisi, kun ihmisiltä jäisi autoiluun menevät rahat käyttöön. Eikä Vantaallakaan kannata olla mustasukkainen, jos Helsinki alkaa kasvamaan paikoillaan. Yhtä lailla siellä kannattaa ottaa pamfletin opeista vaarin. Edellisen seikan haluaisin kaikkien tajuavan ja kuinka eniten Kokoomuksen ajama autokaupunki karkoittaa asiakkaita yhä kauemmaksi, kun auto vie tilan asiakkaiden asunnoilta. Lopulta kaikki häviävät, kun se minkä takia nyt tullaan autolla muualta Helsinkiin, korvautuu vähitellen uusilla yrittäjillä kaukana jossain. Kaupunkirakenteesta tulee silloin kuitenkin niin harva, että esimerkiksi kaupan alalla automarketit jäävät sitten ainoastaan jäljelle, kun asiakkaita ei ole tarpeeksi tiiviisti. Auton käyttökin tulee vain kallistumaan, joten jokaisen kaupungin ja pienemmänkin kylän kannattaisi katsella pamfletin sanomaa. Eli jokaisen vihreän kannattaisi tyrkyttää sitä luettavaksi ympäri Suomen ja unohtaa maalaisvihreys vs cityvihreys tappelut. Muuten cityt vain leviävät sinne maaseudulle.

    Autontarpeesta vielä sen verran, että metro, kehärata, jokerilinjat ja ties mitä auton korvaavaa on rakenteilla tai muuten vireillä. Kohta varmaan joku visionääri ottaa puheeksi pomppukepit. Ei kannata rakentaa henkilöliikennettä kahden järjestelmän varaan samoille reiteille, kun näihin raskaisiin joukkoliikennehankkeisiin menee jo miljardeja. Autosta tulee näiden avulla turha, jos sillä kuljetetaan vain omaa persettä ja papereita paikasta toiseen. Ei siis ole mitään järkeä nyt enää rakentaa kahta erilaista kaupunkia samoille alueille, kun tämä ihmisten kaupunki korvaa autokaupungin. Tästä tulevasta joukkoliikenteen kohenemisesta olisi hyvä muistuttaa, kun monella näyttää nämä unohtuvan, kun ajattelevat vain tämän päivän autontarvetta ja alueensa nykyisiä huonoja joukkoliikennejärjestelmiä. Paremminhan ne ammattikuskit tai työssään painavaa tavaraa tarvitsevat mahtuisivat nykyisille teille, jos turha henkilöliikenne katoaisi..

  2. Seppo Honkanen sanoo:

    Lyhyesti:
    Pamflettinne perustuu virheelliseen kaupunkikäsitykseen.

    Ensinnäkin: Bulevardisointi sinällään ei vähennä latte-Helsinkiin suuntautuvaa liikennettä, se vain hidastaa sitä. Sisääntuloväylät ovat sisääntuloväyliä bulevardeinakin. Kun nopeudet pudotetaan 80:stä 40:een, liikenne jakautuu puolta pidemmälle ajanjaksolle ja paradoksaalisesti liikenteen haitat lisääntyvät.
    Melu- ja päästöhaitat lisääntyvät, onnettomuudetkin, jos eritasoratkaisut poistetaan. Ääriesimerkkeinä vaikkapa aamuruuhkainen Mechelininkatu vs. Vuotie, jonka ylitse lapsen voi laskea leikkipuistoon kevyen liikenteen siltaa pitkin.
    Väylä itsessään ei tuota liikennettä, vaan se mitä sen päissä on.

    Sisääntuloväylien varsille pystyy sijoittamaan kortteleita vain muutamina fragmentteina, puhutaan kymmenistä tuhansista asukkaista, ei sadoista. Kansakoulukadun joulupukkia ei kannata ihan kaikessa uskoa. Esim. Itäväylän ”bulevardisointi” edellyttäisi metron tunnelointia, se tuskin on relevanttia tällä vuosisadalla. Vuotien liikennejärjestelmä valmistui kymmenen vuotta sitten, se on tuskin ajettu sisään.
    Lauttasaareen jotakin mahtuisi, samoin Mäkelänkadulle, ehkä jonnekin muuallekin. Mistään kivijalkakauppamiljööstä ei kuitenkaan kannata haaveilla, yksi uusi talorivi ei sellaista elätä.

    Toisekseen: Pääkaupunkiseudun hajakeskitetty kaupunkimalli valittiin tietoisesti 60-luvulla Eliel Saarisen Suur-Helsinkivision parhaita perinteitä noudattaen. Sen jälkeiset yleiskaavat ovat johdonmukaisesti pyrkineet samaan tavoitteeseen, tosin radat ovat osittain muuttuneet asfaltiksi. Hajakeskitysperiaatteen tarkoitus on kehittää tytärkaupungeista mahdollisimman omavaraisia, jolloin cityyn suuntautuva liikennetarve vähenee ihan luonnollisen poistuman kautta.
    Työpaikkaomavaraisuus on kantakaupungissa kait jotain 300%, Kontulassa alle 10%. Tapiolan-Otaniemen-Keilaniemen suuralueella on päästy jo viiteenkymmeneen, johtuneeko kuntarajasta. Itäkeskuksessa voisi pyrkiä samaan.
    Bulevardisointi ja keskittyminen liikaa kantakaupunkiin unohtaa lähiörenesanssin, asemaseutujen tiivistämisen ja aluekeskustojan elävöittämisen. Kun kumartaa keskustaan, pyllistää lähiöön.

    Asuminen generoi työpaikkoja ja työpaikat asuntoja. Kaupunki voi myös omalla tontti- ja elinkeinopolitiikalla edistää aluekeskusten elinvoimaa. Kaikkien taito- ja tietotyöläisten ei tarvitse asua Punavuoressa, jos heille järjestetään halpaa startuptilaa Mellunmäestä. Ksv:n voi hajakeskittää Konalaan, tavallinen ihminen käy siellä kerran elämässään. Ja Rakennusviraston Rastilaan. Jossain vaiheessa aluekeskus saavuttaa sellaisen kriittisen massan, jolloin cityyn suuntautuva liikenne oikeasti vähenee.

    Elinvoimaiset ja omavaraiset tytärkaupungit ovat myös luontevia lähidemokratiayksikköjä, johon asukkaat voivat samastua. Asutuksen liruttaminen väylien varrelle jättäisi asukkaat epämääräiseen välitilaan.

    Pamfletin lähteissä on mainittu referensseinä mm. Boston, New York ja Singapore. Ne sijaitsevat kuitenkin eri planeetalla. Jos haluaa suunnitella Helsinkiin lisää kaupunkia 400 000 asukkaalle, hyllystä pitäisi löytyä myös sellaisia nimikkeitä kuin Imhotep, Vitruvius, Citte, Hilberheimer, Speer, Mumford, Wrigt, Corbu, Fuller, Niemayer, Alexander, Chermayef, Arhcigram, Saarinen, Meurman, Kivinen, Kråkström, Maula, Murole, Mänty, Nyman, Hedman etc., vain joitakin mainitakseni (Rajajärveä ei lueta joukkoon, rest in peace).
    Arkkitehtuuria ei tarvitse keksiä joka maanantai uudelleen. Kaupunkimallia ei voi vaihtaa kuin paitaa, aina kun uusi it-nörttisukupolvi saapuu kaupunkiin.

  3. Seppo Honkanen sanoo:

    Täsmennän vielä kommenttiani. Tästä tuli sen verran pitkä, että leitan sen kahdessa osassa. Juskaistu aiemmin usarissa ja …? You see!
    Osmo Soininvaaran pamfletti on pefletti, osa 1/2

    Osmo Soininvaara opetuslapsineen (Mari Holopainen, Otso Kivistö ja Mikko Särelä) on julkaissut vaalipamfletin nimellä ”Seuraavat 400. 000 helsinkiläistä” (löytyy netistä) .

    Ei ruuhkamaksut vielä mitään. Vihreät haluavat lisäksi ”bulevardisoida” Länsi- ja Itäväylän, Hämeenlinnanväylän ja kaikki muutkin sisääntuloväylät Kehä I:n sisäpuolella saadakseen ”lisää kantakaupunkia” Helsinkiin, kuten heidän vaalisloganinsa kuuluu.

    Tarkastellaanpa lähemmin.
    Ensinnäkin:
    Bulevardisointi ei sinällään mitenkään vähennä latte-Helsinkiin suuntautuvaa liikennettä, se vain hidastaa sitä. Sisääntuloväylät ovat sisääntuloväyliä bulevardeinakin. Paradoksaalisesti liikenteen haitat lisääntyvät, kun nopeudet pudotetaan 80:stä 40:een. Melu ja päästöhaitat jakautuisivat puolta pidemmälle ajanjaksolle, kadunvarren ikkunoita ei voisi avata moneen tuntiin. Eritasoliittymien sijaan tulisi liikennevaloja parin sadan metrin välein, myös onnettomuudet lisääntyisivät.

    Jos Länsiväylä Lauttasaaressa ”bulevardisoidaan”, aamuruuhka jumuttaisi Lauttasaaren sillan sijasta keskellä asutusta ja jono ulottuisi Espooseen asti. Kauhuesimerkki löytyy cityvihreiden ihannebulevardilta, Mechelininkadulta.

    Toisekseen:
    Bulevardisoinnilla ei Helsingin tonttipulaa ratkaista. Sisääntuloväylien varsille pystyisi luontevasti sijoittamaan vain muutamia kymmeniä tuhansia asukkaita, ei satoja tuhansia, kuten pamfletissa haaveillaan. Esim. Itäväylän ”bulevardisointi” edellyttäisi metron viemistä tunneliin. Vain 30 vuotta sitten rakennettu hyvin toimiva liikennejärjestelmä jouduttaisiin rakentamaan kokonaan uudelleen, se olisi verovarojen holtitonta tuhlausta.

    Mitään cityvihreiden haaveilemaa kivijalkakauppamiljöötäkään ei ”bulevardien” varsille syntyisi, yksi uusi talorivi ei sellaista elätä.

    Kaikenlaisia villejä utopioita voi vapaassa maassa heitellä ja painaa paperillekin. Vakavaksi asia kuitenkin muuttuu, jos alkaa uskoa haaveisiinsa ja esittelee niitä totena virallisissa yhteyksissä. Illuusio alkaa muuttua deluusioksi.

    Näin kävi yhdelle pamfletin kirjoittajista, Mikko Särelälle, kun Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Vuosaaren Meri-Rastilan osayleiskaavaa. Särkelä esitti Vuotien siirtämistä 1,5 kilometriä (!) pitkälle sillallemetroradan päälle ”bulevardiksi”, näin hänen mielestään valmistuisi edullista rakennusmaata muutamalle tuhannelle asukkaalle.
    Järki sentään voitti ja lautakunta tyrmäsi ehdotuksen demareiden ja kokoomuksen äänin.

    Väylä itsessään ei tuota liikennettä, vaan se mitä sen päissä on. Keskustaan suuntautuvaa aamuruuhkaa vähentää tehokkaimmin se, että aluekeskuksiin ja lähiöihin luodaan enemmän palveluja ja työpaikkoja.

    Tästä pamfletissa ei puhuta mitään. Bulevardihuumassaan cityvihreät kirjoittajat unohtavat kokonaan lähiörenesanssin, raideliikenteen asemaseutujen tiivistämisen ja aluekeskustojen elävöittämisen. Kun kumartaa kantakaupunkiin, pyllistää lähiöön.

    Pamfletin painettu versio toimii itä-helsinkiläisen uimahallin saunassa parhaiten peflettinä.

    • Joel Jalkanen sanoo:

      1. Tavoite ei olekaan vähentää liikennettä, vaan raivata siltä tilaa. Toinen vaihtoehto on raivata sitä viheralueilta, jota kyllä sitäkin todennäköisesti tulee tehdä, mutta se on yleisesti monin paikoin huonompi vaihtoehto:
      http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/05/04/miksi-kaupungeissa-on-luontoa-2/
      http://www.helsinki.fi/henvi/yvv/sciencedays12/17042012_08_Kytta.pdf (sivu 30)

      2. Kun nopeus puolitetaan, rengasmelu, ja nimenomaan rengasmelu, vähenee ja vielä epälineaarisesti. Se on se hyöty. Lisäksi on täysin päätöntä väittää, että ruuhka-aikaan, jolloin ne liikenteen haitat on suurimmat, pääsisi ajamaan koko matkalla kahdeksaakymppiä. Pidennystä matka-aikoihin tulee muutama minuutti.

      3. Lamuelan Länäri-hahmotelmassa on tullut Helsingin puolelle kokonaista neljä tasoristeystä. Lisäksi länsibulevardilla on helppo tehdä vihreitä aaltoja, koska risteävillä teillä on aika vähän liikennettä. Imho kevyttä liikennettä pitäisi myös laittaa alikulkuihin, aina kun se on vaan mitenkään mielekästä.

      3. On älyllistä epärehellisyyttä väittää, että bulevardisoinnilla tulisi tehtyä vain yksi talorivi keskelle ei mitään. Meluvihreiden gryndaaminen tai kaupunginosien yhdistäminen on se tärkeä juttu. Loistava esimerkki on Turunväylä, jolla saadaan yhdistettyä Munkkinimen ja-vuoren kaupunkirakenteet. Tai Lahdenväylä Vanhassakaupungissa, joka mahdollistaa kaupungin jatkumisen Koskelaan asti, mikäli se varikkokin gryndataan. ( http://jalkanen.blogspot.fi/2012/09/vanhakaupunki-viikinranta.html ) Mitä tulee Itäväylään, niin aivan luonnollisesti siihen liittyy Hertsikan ja Roihupellon teollisuusalueiden gryndaaminen. On älyllistä epärehellisyyttä väittää muuta, lisäksi tolkutonta vaatia, että näiden uusien kaupunginosien välissä pitäisi mennä moottoritie.

      4. Sen reilu 100 000 asukasta on KSV:n arvio. Hyö tutkivat asiaa paraikaa, että jos puhutaan tutkituilla luvuilla siinä vaiheessa, kun niitä on. ”Kymmeniä tuhansia asukkaita” on sekin paljon.

      5. Äänestyttikö Mikko tosiaan siitä Vuotiestä? Minä käsitin, että hän oli kysynyt asiasta. No, kertokoon itse. Mutta jos vain kysyi, on päätöntä teilata häntä siitä. Kyllä lautakuntalaisen tulee voida keskustella ideoistaan asiantuntijoiden kanssa.

      6. Bulevardisointi ei ole mitenkään pois aluekeskusten kasvattamisesta tai esikaupunkien renessanssista. Päinvastoin, bulevardisoinnillahan pystytään kytkemään esikaupunkeja osaksi kantakaupunkia. Esmes Oulunkylä, Itäkeskus ja Munkkivuori. Lisäksi kai kaupunkiseudun laajentuessa myös sen keskustan tulee voida laajeta? Miksei?

      7. Bulevardisointi ei yksin ratkaise tonttipulaa, mutta ilman sitä menee todella vaikeaksi. Lisäksi bulevardisoimalla pystytään paikkaamaan kaupunkirakenteen lovia ja helpottamaan tehokkaan julkisen liikenteen järjestämistä, esimerkkinä vaikka Munkkivuori. Viheralueitakin tulee voida gryndata, kuten ylhäällä sanoin, mutta kyllä asukkaat niitäkin tarvitsevat. Bulevardisointiin verrattuna jotkut siirtolapuutarhat on näpertelyä, ja jos vastaehdotukseksi annetaan joku Lintsin hävittäminen niin keskustelut bulevardisointien poliittisista realiteeteista voidaan unohtaa heti.

      • Mikko Sarela sanoo:

        5. Esitin ponnen, eli en äänestyttänyt Vuotievaihtoehtoa palautusesityksenä viraston esittelyä vastaan. Syynä tähän oli se, että OurCity oli Meri-Rastilan rantametsän paras mahdollisuus, enkä halunnut sen mahdollisuuden kärsivän jos lautakunnassa ei löytyisikään kannatusta omalle vähemmän tutkitulle vaihtoehdolleni. (Ponsi olisi ohjannut alueen jatkosuunnittelua riippumatta siitä valittiinko Meri-Rastilan osayleiskaavan jatkon pohjaksi viraston ehdotus vai OurCity.)

        Mitä tulee tuohon Vuotien siirtoon, tein ponnen muotoilussa pienen virheen. Ponnen tavoitteena oli nimenomaan se, että Vuotie muutettaisiin tavalliseksi kaduksi katutasoon (ja metro siellä missä se on tarpeen siirretään maan alle). Meri-Rastila -keskustelun pohjalta ajatukseni olivat Meri-Rastilan metroaseman ympäristössä, jossa metroasema on niin paljon maan alla, että Vuotien voisi rakentaa suoraan siihen päälle ilman että metrorataan tarvitsisi koskea. Jostain syystä tuo metroradan maan alle painaminen unohtui tuosta ponnesta pois.

        Tästä syvimmät pahoitteluni.

        • Seppo Honkanen sanoo:

          Ks-lautakunnan kokous 8.5.2012:
          Lainaus:

          ”2. ÄÄNESTYS
          Kehotetaan virastoa selvittämään Vuotien nostamista metroradan päälle.

          Äänestystulos 5-3
          Puolesta Holopainen, Modig, Särelä.”
          Lainaus kiinni.

          Löytyy kokonaisuudessaan www. hel.fi

          Jos tästä pöytäkirjasta joku löytää Särelän väitteen, ettei hän muka äänestyttänyt lautakuntaa omasta absurdista ehdotuksestaan…

          Loppu poistettu täysin turhina henkilökohtaisuuksina, semminkin kun Särelä selkeästi kirjoittaa yllä että hän nimenomaan äänestytti ehdotuksesta. Asioista saa tietenkin olla eri mieltä, mutta sitten pitää olla jostain asiasta kanssa eri mieltä. Tämä on asiablogi, jossa keskustelusääntöhin kuuluu kuuluu normaalit käytöstavat ja se että luetaan mihin vastataan. – Teemu Pyyluoma

          • Joel Jalkanen sanoo:

            Samaisessa dokumentissa, vähän ylempänä lukee:

            ”Vastaehdotus Ponsi:
            Mikko Särelä: Jatkosuunnittelussa lautakunta kehottaa virastoa selvittämään vaikutukset ja kustannukset Vuotien nostamisesta metroradan päälle ja Vuotien ympäristön tiiviistä rakentamisesta Meri-Rastilan ja Keski-Vuosaaren alueella.”

            Kannattajat: Mari Holopainen

            Vastaehdotuksesta äänestettiin.”

            Ja tuossa ylempänä jo kerrottiin, mitä ”ponsi” tarkoittaa. Eikä siinä kummempaa vaadittu kuin selvittämään. Hui kuinka julkeaa.

          • Mikko Sarela sanoo:

            Niin, sanoin ”en äänestyttänyt palautusesitystä” vaan tein ponnen. Koska ponsi ei saanut yksimielistä kannatusta, siitäkin äänestettiin. Ei tää nyt oo näin vaikeaa, oikeasti.

  4. Antti Ruonala sanoo:

    Ei tuo manifesti ole ristiriidassa Speer (nuorempi) ja Alexanderin teorioista jos niitä ei lue tarkoitushakuisesti. Naapurustojen identiteetti, portit ja rajat ovat täysin rakennettavissa tiiviiseen kaupunkiinkin. vrt. esim. alueellisesti tunnistettavat Eira/ Etu-Töölö / Arabianranta.
    Luovan työn yrittäjät eivät lähde Mellnumäkkeen olisi siellä kuinka halpaa tahansa, koska määrittävä tekijä ei ole raha vaan verkostot ja hyvä, viihtyisä kaupunkitila. Tästä elinvoimaisesta tiiviistä kaupunkitilasta on Helsingissä suurin pula, ja vaikka lähiöiden kehittäminen on tärkeää, tiivin ytimen laajentamisen tuomat edut menevät edelle.

  5. Päivitysilmoitus: Warkfest and noise oddities. « Arkin Design Relief

  6. Päivitysilmoitus: Minne uudet ihmiset mahtuvat? | Anni Sinnemäki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.