Kauhean kallis baana?

Post to Twitter

Joskus kuulee väitettävän, että Helsingissä ei ole varaa hassata rahaa muutaman trikoopellen pyöräilyväyliin. Raha-asioista kannattaa puhua euroilla eikä adjektiiveilla, eli lasketaan vähän vertailulukuja.

Baana on fillariväyläksi poikkeuksellisen kallis, pyöräteiden ja -kaistojen kohdalla puhutaan yleensä kymmenien tai satojen tuhansien eurojen investoinneista, mutta tasokkaan Baanan rakentaminen on maksanut peräti 3,6 miljoonaa euroa josta varsinaisen pyörätien osuus 1,3 miljoonaa euroa, miljoona euroa (Baana-asiamies Kivekäs riensi korjaamaan summan oikeaksi, mistä kiitos) eli suurin osa rahoista meni istutuksiin, portaisiin, koripallokenttään, ja niin edelleen. Pelkästään tänä vuonna Baanalla on mitattu noin 300 000 pyöräilijää, ottaen huomioon vuodenaikavaihtelut voitaneen olettaa keskimäärin noin 2 000 fillaria päivässä. Eli saamme suhdeluvuksi noin 650€ 500€ investointi päivittäistä fillaria kohden.

Baana on 1,3 kilometriä pitkä, verrataan vastaavan mittaisiin muihin ajankohtaisiin liikennehankkeisiin,

Raide-Jokerin kyydissä olisi  noin 10 000 – 15 000 matkustajaa  päivässä Pirkkolantiellä Maunulassa, jätetään tässä laskuista pois ne matkustajat joita tietenkin olisi sitä samaa rataa pitkin esim. Mannerheimintielle jatkavalla ratikkalinjalla. Osuuden pituus on 1 345 metriä ja arvioitu rakennuskustannus  5,4 miljoonaa euroa, riskivarausten (15%) ja yleiskustannusten (20%) kera noin 7,3 miljoonaa euroa. Eli noin 600€ ratikkamatkustajaa kohden.

Ratikkaradat ovat toki verrattaen halpoja rakentaa, eli otetaan vastaavasti vertailuun mahdollisimman kallis ratikkahanke. Kruunuvuoren ratikkasilta on noin 1300 metriä pitkä. Sillan rakentamiskustannusten katoksi on suunnittelukilpailussa asetettu 86 miljoonaa euroa,  ja kun päälle lasketaan suunnittelua, riskivarauksia, tms. niin silta itsessään maksanee 100-150 miljoonaa euroa, koko hankkeelle varattu 250 miljoonan kokonaissumma sisältää myös radat Laajasalossa, Kalasatamassa ja Kruunuvuoressa, sekä pari pienempää siltaa. Matkustajia olisi ratikalla arviolta noin 23 000 päivässä, fillarit ja kävelijät huomioonottaen varmaankin noin 30 000. Eli sanotaan nyt vaikka noin 4000€ päivittäistä sillan käyttäjää kohti.

Pisara-radan kustannusarvio on tällä hetkellä noin 750 miljoonaa euroa eli noin 100 miljonaa kilometriltä. Matkustajia olisi päivässä noin 100 000, eli vertailun vuoksi vastaava 1,5km Pisaraa maksaa per päivittäinen matkustaja noin 1 500€.

Sörnäisten tunneli olisi noin 1 500 metriä pitkä ja ajoneuvoja päivässä olisi arviolta 25 000 – 28 000. Rakentamiskustannus tällä hetkellä noin 160 miljoonaa euroa, noussut muuten toukukuusta 20 miljoonaa euroa. Eli noin 5 700 € autoa kohden.

Linnanrakentajantien tunnelia Herttoniemessä ajaisi noin 15 000 autoa päivässä ja kustannusarvio on tällä hetkellä 105 miljoonaa euroa, eli 8 000 € per auto.

 

Toki asiassa on muitakin taloudellisia puolia, esimerkiksi vaikutus kaupungin omistaman maanarvoon tulopuolella. Mutta ihan jo tämänkin tarkastelun perusteella voinemme sanoa että pyöräväylät ja ratikkakiskot eivät ole kustannuskysymys, vaan nimenomaan se mitä tiukan talouden oloissa on varaa tehdä. Kannattavinta on nopeuttaa joukkoliikennettä, koska se tuottaa rahaa. Ruuhkautumisen kannalta on aivan yhdentekevää tehdäänkö lisää teitä jotka vetää enemmän autoja vai vaihtaako joku ruuhkassa seisovista autoilijoista fillarin selkään tai raiteille.

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta kohteessa Kauhean kallis baana?

  1. Olli Pottonen sanoo:

    Hieno vertailu, kiitos Teemu.

    Täydennetään vertailua vielä eri fillariväylien vertailulla. Verratkaamme valtion ja Helsingin kaupungin hankkeita.

    Ensin pari Helsingin kaupungin hanketta: jo yllä mainittu Baana 500€ per fillari. Paciuksenkadun alikulkuun käytetään suunnitelman mukaan 2,1 miljoonaa euroa. Tulevasta liikennemäärästä ei liene virallista arviota, mutta liikennelaskentojen perusteella voidaan esittää arvio 2250 polkupyörää päivässä. Hinnaksi tulee 933€ päivittäistä fillaria kohden. Jalankulkijat mukaan laskien hinta käyttäjää kohden on tietysti vielä halvempi.

    Ja sitten valtion hankkeet. Uudenmaan ELY:n kevyen liikenteen tarveselvityksestä löytyvien hankkeiden hinta käyttäjää kohden on 1034–36790€. Tai jos rajoitutaan vain niihin hankkeisiin jotka uusimman tienpidon suunnitelman mukaan ovat toteutumassa, hintahaarukka on 1034–8752€.

    Tässäkin vertailussa investoinnit pyöräliikenteeseen Helsingissä ovat hyvin edullisia.

  2. Mikko sanoo:

    Muutamia ajatusvirheitä huomasin, jotka eivät kuitenkaan muuta vertailua päälaelleen.

    Mutta se mitä kannattaa ottaa huomioon on se, että minkä suhteen sitä hintaa onkaan mielekästä verrata? Tässä kannattaa olla tarkkana – YLE saattaa valmistaa lähetysminuutteja suht halvalla(en tiedä, heitto ajatusleikiksi), mutta se ei tarkoita sitä että ne olisivat niiden hinnan arvoisia.

    Samoin optimi-ratkaisu ei ole korvata raitiovaunulinjoja, autoteitä ja junaraiteita pyöräteillä, vaikka niin liikenneväylien rakentaminen tulisikin halvemmaksi. Miksi? Koska toimimattomasta ratkaisusta ei kannata maksaa. Mikä sitten on toimivaa? Se, mitä ihmiset haluavat tehdä – yksilö päättäköön.

    Jos ihmiset haluavat liikkua pyöräillen johtaa tämä pyöräteiden ruuhkautumiseen –> aika rakentaa lisää pyöräväyliä. Jos ihmiset haluavat liikkua autoilla johtaa tämä ruuhkautumiseen –> aika rakentaa lisää autoväyliä.

    • Huonoa ei tietenkään kannata tehdä lainkaan, mutta ei ihmisten liikkuminen ei ole mikään päähänpisto, siihen vaikuttaa mm. se millaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Jos vaikkapa Itäväylä on tukossa niin sillä ei sen tukkeutumisen kannalta ole merkitystä vaihtaako osa sen tukkivista autoilijasta kulkuneuvoa vai levennätäänkö Itäväylää. Jälkimmäinen vaan tuppaa olemaan astronomisen hintaista koska käytännössä joudutaan maanalaisiin liikenneratkaisuihin.

      Edit: Mutta siis selkeyden vuoksi, ei minustakaan polkupyörällä hoideta kaikkia liikennetarpeita. Sillä on vaan kasvunvaraa ja vaihtoehtoihin verratuna se ei paljoa maksa.

  3. J P Roos sanoo:

    Mutta täytyy nyt tässä muistaa että Baana on POIKKEUKSELLISEN kallis pyöräilyinvestointi. En heti keksi yhtä kallista muuta hanketta, paitsi ehkä radanvarren pyörätien oikaisu välillä Pasila-Käpylä ja Keskusta-Pasila. Muuten pyöräteiden tekeminen on halpaa, varsinkin jos niitä ei tehdä ajatellen näitä trikoopellejä, joiden mielestä pyörätiet ovat turhia ja pyöräily pitää olla mahdollista muun liikenteen seassa…

  4. Akitsu sanoo:

    Hyvää asiaa, mutta yksi jäi huomioimatta. Nimittäin sisääntulevat rahavirrat. Fillarointi itsessään ei tuota kirstuun euroakaan, ellei fillarin hankintaan käytettyä ALVia huomioida. Autoilu itsessään myös tuottaa kassavirtaa äärimmäisen ja moninkertaisen verotuksen takia. Monesti esitetään, että teitä ei kustanneta valtion budjetista, vaan kuntien omista verovaroista. Totta, mutta jos valtio ei saisi verotuloja autoilusta, ei se voisi jakaa vastaavan suuruisia summia kunnille valtionosuuksina. Tällöin kunnat joutuisivat edelleen kiristämään hankkeitaan, jolloin tuskin Baanakaan olisi ensimmäisenä toteutettavien asioiden listalla.

    n. 150l/kk tankkaava autoilija tuottaa polttoaineveroa yli 1700€/vuodessa. Uuden auton ostohinnasta autoveroa on 7000 – 9000€ (keskihintainen ns. normiauto). Vuosittainen ajoneuvovero on keskimäärin reilu sata euroa. Tästä voi laskea, että autoilijoilla on välillä ihan validi syy haluta jotain takaisinkin. Julkinen liikennehän on itsesssään tappiollista toimintaa ja pyörii vain subventoinnin ansioista.

    Erikseen on sitten mielipiteet ympäristön suhteen ja mikä kenellekin on mieluinen liikkumistapa. Pelkän terveyden nimissä fillarointi ei yksinään ole riittävä syy, sillä tunnen henkilökohtaisestikin useita autoilijoita, jotka kuitenkin vetävät ”veri suussa” treeniä 10h+ per viikko ollen monta kertaluokkaa työmatkapyöräilijää kovemmassa kunnossa, eli kansanterveydellistä kulua autoilusta ei kaikkien osalta muodostu. Saasteet toki vaikuttavat, mutta rehellisesti ottaen emme voi kuitenkaan siirtyä kaikki mankeloimaan ja näin downshiftata elämäämme ”keskiajalle” – Tälle tielle lähtiessä olisi paljon muutakin valojen sammuttelua edessä.

    • Johannes Aalto sanoo:

      Helsingin muuttaminen kartingradaksi olisikin oiva rahastuskeino, jos autoilu oikeasti toisi rahaa yhteiskunnalle. Harmi ettei näin ole , ja puhumattakaan parkkikuluista, jotka yleensä sosialisoidaan mm. kaupungin, talonyhtiöiden, ja työnantajien toimesta.
      Vaikka tuntisitkin verenmaku suussa treenaavia autoilijoita, keskivertokansalaiselle vaikkapa työmatkapyöräily varmasti lisäisi liikunnan määrää. Ei liene sattumaa että Houstonissa on melkein kolminkertaisesti ylipainoisia kuin San Franciscossa.

      Koska liikenne kustannuksineen on huomattavan monimutkainen, minusta kilometri/käyttäjä/päivä vertailu voisi olla mielenkiintoinen juuri verrattuna muihin tuettuihin liikuntamuotoihin. Mitähän latukilometrille tulee hintaa tai uimahallikäynnille? Enpä tähän hätään löytänyt lähteitä laskemiseen.

    • Sä unohdat nyt Akitsu sen, että verotulut ei tylpisty ALViin. Autoilun verotuotto pitäisi laskea yhtälöllä autoiluun käytetyt rahasumman vaikutus verotuloihin – paljonko vastaavan summan kuluttaminen ylipäänsä tuottaisi verotuloja = todellinen autoilun verotuotto. En ole nähnyt tosta laskelmaa, toi on periaatteessa tehtävissä mutta hirveä homma, mutta mun mutu on että esim. tonnin kulutuksella tuo laskelma antaa tulokseksi suurin piirtein 700 – 500 = 200. Voi olla hyvinkin pieleen, mutta toi on se logiikka.

      Käytännössä ja oikeasti, Helsingissä tehdään liikenneinvestointeja kahdesta syystä, uusia asuinalueita varten ja liikenneverkon tason parantamiseksi tai ylläpitämiseksi. Ne investoinnit kannatta tietenkin priorisoida jotka tuottaa ihan oikeeta eikä laskennallista rahaa kaupungille.

      Näitä tuloja on kolmenlaisia, paremmat liikenneyhteydet nostavat tonttimaan arvoa ja yleensä tonttimaan omistaa Helsingissä kaupunki eli kaupunki saa siten investointiaan takaisin. Tämä on perustelu esimerkiksi Kruunuvuoren sillalle, Jätkäsaaren ratikalle, ja toki myös ihan peruskatuverkon rakentamiselle, koska ilman jonkinlaista tieyhteyttä ei voi tehdä taloja. Toi jälkimmäinen on sekin kaikkea muuta kuin ilmaista, en vaan suoraan sanoen ihan tähän hätään jaksa kaivaa lukuja.

      Toinen suora tulo on että se joukkoliikenteen talous paranee, eli lipputulot nousee ja/tai kulut laskee. Käytännössä noi kulkee käsi kädessä, esimerkiksi Kasin nopeuttaminen sekä säästäisi liikennöintikustannuksia että lisäisi matkustajamääriä eli lipputuloja.

      Kolmas on sitten se että jos viedään liikennettä maan alle, niin vapautuu rakennusmaata jolla on tietenkin arvoa. Käytännössä nää tunnelihankkeet vaan tuppaa hassua kyllä johtamaan siihen että liikenne vie enemmän tilaa, kts. esim. viimeisin Koivusaaresta, http://tolkku.blogspot.fi/2012/10/tunnelissa-koivusaaressa.html

      Tämän kaiken jälkeen tulee sitten ns. liikenteelliset parannukset. Niitä sitten arvotaan järjestykseen säästetyn ajan perusteella, ulkoisvaikutuksilla kuten parempi tai huonompi ilmanlaatu, jne. Eli kysymys on siitä mitä halutaan. Kun ihan olemassa olevan liikenneverkon ylläpitokin maksaa, niin näihin ei kummoisia summia liikene. Fillariväylät on minusta tässä kategoriassa kärkipäässä sen takia että hyödyt on ihan kohtuullisia, ja ei ne yleensä kyllä juuri mitään maksa verrattuna melkein mihinkä tahansa muuhun. Autopuolelle minusta kannattaa pistää rahaa parempiin risteyksiin ja liittymiin, esimerkiksi Helsingin liikenneympyräsuunnitelmat seisoo rahanpuutteessa, ja jotkut tunnelimotarit perusteella että oishan se kiva nyt ei vaan ole tästä todellisuudesta. Käytännössä niiden kanssa käy niin että ne ”siirtyy toteutettavaksi 2020-luvulla”, joka on kohtelias tapa sanoa että kellään ei ole harmainta aavistustakaan miten tääkin tunnelivisio rahoitettaisiin.

  5. Olli Pottonen sanoo:

    Vielä yhdeksi vertailukohdaksi voisi ottaa sen, että ratakuiluun olisi rakennettu Baanan sijasta keskustatunneli. Tämä olisi KSV:n arvion mukaan maksanut 110MEUR, eli noin sata kertaa enemmän kuin pyörätie. Ja tuo on siis vanhaan ratakuiluun tulevan keskustatunnelin osan hinta, ei koko keskustatunnelin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.