Asunnottomuus, joka näyttää hyvältä paperilla

Post to Twitter

Helsingin asuntopoliitiikassa tehdään outoja budjettiratkaisuja, jotka näyttävät paperilla hyvältä mutta ovat kaiken järjen ja yleisen edun vastaisia. Hyötyjä on Majoituspalvelu Forenom Oy, jolle Helsingin kaupunki maksoi viime vonna 2,7 miljoonaa euroa ostettuna palveluna reilun 300:n perheen tilapäismajoittamiseksi. Tämän palvelun kaupunki voisi tuottaa huomattavasti halvemmalla itse.

Helsinkiä vaivaava asuntopula ja kaupungin vastahakoisuus harjoittaa sosiaalista ARA-asuntotuontantoa ”budjettisyistä” on synnyttänyt tilanteen, jossa sosiaaliviraston tulisi tarjota asunnottomille kuntalaisilleen tilapäismajoitusta, mutta tarve (~5000 henk.) ylittää tarjonnan (~108 paikkaa) monikymmenkertaisesti. Tämä on pakottanut sosiaaliviraston ostamaan tilapäismajoituspalvelunsa yksityiseltä sektorilta, jota sattuu hallitsemaan vuonna 2001 perustettu Forenom, henkilöstövuokrausyritys Baronan tytäryhtiö. Hankinta on maan tavan mukaisesti jätetty kilpailuttamatta.

Forenomin majoituspalveluiden liiketoimintamalli on vuokrata asuntoja asuntosijoittajilta suunnilleen markkinahintaan ja edelleenvuokrata niitä reilusti yli markkinahinnan. Esimerkiksi 23 neliön huonokuntoisen yksiön edelleenvuokraushinta on ollut 1200 euroa. Perheen asuttaminen Forenomilla saattaa maksaa jopa 100 euroa vuorokaudelta.  Yrityksen liikevaihto onkin kasvanut tasaisen nopeasti vuodesta 2004 mutta yritys käytännössä lakkasi maksamasta veroa Suomeen vuonna 2010.

Jos kaupunki pääsee nollille omien ARA-vuokra-asuntojensa vuokrahinnoilla (n. 6-9€/vrk), tekee Helsingin kaupungin tilapäismajoitusratkaisu omaan asuntotuotantoonsa verrattuna tappiota jopa 900€ per kuukausi per asutettu henkilö. Tämä ’tappio’ on suoraa tulonsiirtoa verovaroista yksityissektorille. Tuttavapiirini anekdoottien mukaan nämä tilapäismajoituksen Forenom-asunnot ovat kaiken lisäksi järkyttäviä lääviä eikä yritys tunne kotirauhan käsitettä. Forenomin palveluilla asutettiin viime vuonna Helsingin sosiaaliviraston kautta n. 300 perhettä. Espoossa ja Vantaalla asutetaan muitakin asunnottomia vastaavilla hinnoilla.

Tilapäismajoituskäytäntö on myös siitä ongelmallinen, ettei asunnottomuus tai edes pitkäaikainen sellainen ole tae tilapäismajoituksen saamiselle; Helsingin sosiaalivirasto priorisoi odottavia äitejä ja lapsiperheitä. Muut Helsinki jättää suurimmalta osin mielivaltaisin perustein kadulle – mikä on ymmärrettävää taloudellisesti, mutta yhtäläisen kohtelun ja inhimmillisyyden näkökulmasta kohtuutonta. Helsingin kaupungin vuokra-asuntojonossa oli kesällä 2012 n. 5000 hakijaa erittäin kiireellinen-luokassa, mikä tarkoittaa kodittomuutta tai akuuttia häätöuhkaa.

Helsingissä vuokra-asuntojen tuotanto taas on lähes pysähtynyt eikä vuonna 2012 ole haettu ARA-tukea kuin 240 asunnolle vaikka näitä asuntoja tulisi rakentaa n. 1000 vuosittain. Jotta Helsinki voisi vastata muuttoliikkeeseen tulisi kaupunkiin syntyä joka vuosi vähintään 5000 uutta asuntoa, mutta viime vuosina summa pysytellyt alle 3000:n. Tämä tarkoittaa sitä, että Helsingissä on vakava rakennusvaje, joka yhdistettynä asukasluvun kasvuun jatkuvasti pahentaa asuntopulaa. Aiheesta kiinnostuneille suosittelen tutustumaan Mats Stjernberg:n graduun ”Muuttoliike ja vetovoimatekijät Helsingissä (2010)”.

ARA-tuettujen vuokra-asuntojen rakennusvajetta on julkisesti perusteltu rahan puutteella samalla kun järjestely Forenomin kanssa syytää rahaa kaivoon moninkertaisen määrän. Seniorien erittäin kalliita laitoshoitopaikkojakin käytetään tilapäismajoitukseen. Näin voi käydä vain jos kaupungin talouden suunnittelussa määritellään oma asuntotuotanto ylimääräiseksi investoinniksi ja sosiaaliviraston majoituskustannukset pakolliseksi menoksi tai tarkastellaan asuntotuotantoa täysin erillään sen sosiaalipoliittisista implikaatiosta. Kokonaiskuva rahankäytössä puuttuu.

Ehdotankin seuraavaa:

  1. Kaupunki pystyttää mitä pikemmiten asumiskelpoisiksi muunnettuja rahtikontteja käyttämättömille tonteilleen vastatakseen tilapäismajoituksen todelliseen tarpeeseen siksi ajaksi kun rakennusvaje kiritään kiinni. Tällaisia konttiasuntoja on jo kehitetty.
  2. Kaupunki korvamerkitsee budjetistaan vuosittain väestönkasvun kautta kasvaneesta rakennustarpeesta 30% vastaavan summan omaan vuokra-asuntotuotantoonsa, jotta siitä tuli ns. pakollinen meno.
  3. Kaupunki ottaa käyttöön tulorajat myös asumisaikana vuoden irtisanomisajalla. Tällä hetkellä kaupungin vuokra-asunnoissa asuu paljon hyvin tienaavia, joiden on kannattavaa olla ostamatta asuntoa vaikka heillä olisikin siihen kaikki edellytykset.
  4. Muuttovoitollisia kuntia tulisi palkita valtionosuudella, joka olisi sidoksissa muuttoliikkeestä onnistuneesti vakituisesti asutettujen määrään.

On yhteiskunnallisesti täysin kestämätöntä, että kaupunki ostaa kilpailuttamatta majoituspalveluita niin kovaan ylihintaan, ettei sillä ole varaa tarjota perustuslaillista minimiturvaa kuin parille prosentille tarvitsevista.

Lilja Tamminen on vapaa kirjoittaja Malminkartanosta

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

39 vastausta kohteessa Asunnottomuus, joka näyttää hyvältä paperilla

  1. Grejus sanoo:

    ”Kaupunki ottaa käyttöön tulorajat myös asumisaikana vuoden irtisanomisajalla. ”

    Täysin pähkähullu ajatus. Pelko oman kodin menettämisestä ja mahdollinen pakkomuutto toiseen kaupunginosaan toimisi erittäin tehokkaana vaikuttimena olla ottamatta mm. työtä vastaan.

  2. Hyvä kirjoitus.

    ”3. Kaupunki ottaa käyttöön tulorajat myös asumisaikana vuoden irtisanomisajalla. Tällä hetkellä kaupungin vuokra-asunnoissa asuu paljon hyvin tienaavia, joiden on kannattavaa olla ostamatta asuntoa vaikka heillä olisikin siihen kaikki edellytykset.”

    Tuo olisi hyvä alku kaupungin vuokra-asuntojen saamiseksi niitä todella tarvitsevien käyttöön. Sen lisäksi olisi hyvä tarkkailla asukasmäärää ja osoittaa asukkaalle pienempi asunto, jos hänen ruokakuntansa asukasmäärä laskee pysyvästi. Isoja vuokra-asuntoja on kuitenkin melko vähän eikä siksi ole yhteiskunnan kannalta järkevää, jos esimerkiksi neljän huoneen asunnosta, jonka on saanut hakiessaan aikanaan asuntoa lapsiperheenä, ei joudu muuttamaan pienempään asuntoon, vaikka lapset muuttaisivat pois kotoa ja puolison kanssa tulisi ero.

    Niiden asunnottomien hakijoiden osalta, jolla ei ole kiinteitä siteitä (kuten työ- tai opiskelupaikka) Helsinkiin, voisi olla paikallaan myös tutkia mahdollisuutta asuttaa hakijat muuttotappiokuntiin tyhjillään oleviin kunnallisiin vuokra-asuntoihin sen sijasta, että heitä asutetaan tilapäismajoituksessa Helsingissä järkyttävällä kustannuksella tai he jäävät asumaan esimerkiksi sillan alle. Tämä toteuttaisi myös tavoitetta pitää koko maa asuttuna. Moni työtätekeväkin joutuu muuttamaan työpaikan perässä, joten asunnon tarjoamisen asunnottomalle Helsingin ulkopuolelta ei pitäisi olla kohtuutonta.

    Joka tapauksessa, yhteiskunnan rahojen käyttämisessä olemassaolevassa asuntokannassa asumiseen ei pitkällä tähtäimellä ole mitään järkeä, koska se ei lisää asuntojen tarjontaa millään tavalla. Tarjonnan pysyessä ennallaan yhteiskunnan tuki ainoastaan nostaa kysyntää, hintoja sekä asuntoja vuokraavan tahon voittoja ja on siten viime kädessä tulonsiirto autettavan sijasta vuokranantajalle.

    Ainoa toimiva ratkaisu asuntopulan ratkaisemiseksi olisi lisätä asuntojen määrää. 1960-luvulla Helsingissä valmistui keskimäärin 5842 ja vielä 1970-luvullakin 4326 asuntoa vuodessa, kun 2000-luvulla keskiarvo oli 3442 asunnon vuosituotanto, mikä on selvästi liian vähän. Valmistuneissa kerrosneliömetreissä ero ei ole yhtä suuri; esim. 1970-1974 keskiarvo oli 385940 k-m²/vuosi, kun 2005-2006 rakennettiin 214216 k-m²/vuosi. Iso käytännön ongelma on kuitenkin siinä, että yksiöistä on isoin ja yhä paheneva pula samalla, kun kaavoituksen keskipinta-alavaatimusten takia tuotanto keskittyy huomattavasti isompiin asuntoihin. Rakentajilla pitäisi olla vapaus rakentaa sen kokoisia asuntoja, joille on eniten kysyntää ja tarvetta. Suunnitelmatalous ja sinnikäs tappelu kysynnän ja tarjonnan lakia vastaan eivät ole ratkaisseet ongelmia missään.

    • Joo lisää asuntoja, mutta sitä odotellessa tehdään mitä voidaan.

      Tuossa haja-asutusalueilla asuttamisessa on mm. sellainen perustavan laatuinen ongelma, että kun Jaskan pulma on (toki muun ohella) se että ei ole duunia, niin Jaskan asuttaminen jonnekin rakennetyöttömyysalueelle on kokolaila satavarma tapa varmistaa ettei Jaska työllisty koskaan.

      • stupidusATmailDOTcom sanoo:

        Monella Jaskalla on myös sitä ”ongelmaa” ettei duunin teko oikein maistu tai ei yhtään. Ja jos ei itse pidä työttömyyttä ongelmana, ei muidenkaan (tässä tapauksessa Helsingin eli viimekädessä Helsinkiläisten veronmaksajien) tulisi nähdä sitä ongelmana Jaskan puolesta.

        Jos Jaskan moraali kestää olla veronmaksajien elätettävänä, sen pitäisi kestää myös se, että veronmaksajat kustantavat Jaskalle asumisen sieltä missä se on lompakkoystävällisintä toteuttaa.

        Helsingille tulisi varmaankin halvimmaksi ostaa kerrostaloja kuolevista kunnista ja lähettää Jaskat ja Jatat maitojunalla maakuntiin. Jossain mielessä moni Jaska ja Jatta pääsisi palaamaan takaisin juurilleen. Tai ainakin lähemmäksi niitä.

        Monelle päihteiden kanssa kipuilevalle ja niistä eroon haluaville pääseminen eroon stadin”houkutuksista” voisi tarjota juurikin sen tiketin jolla temppu tehtäisiin.

        Tietysti osa tulisi juomaan itsensä hengiltä myös maakunnissa, mutta lieneekö sillä lopulta suurtakaan merkitystä missä kunnassa/kaupunginosassa päihderiippuvainen lopulta irtisanoo sopimuksensa elämän kanssa?

        Itsehän olen pakkohoidon ”kannattaja” (eli hyväksyn itsemääräämisoikeudesta tinkimisen jos ja kun lasku lähetetään veronmaksajille, puhumattakaan tapauksista joissa ongelmavyyhti vaikuttaa suoraan tai välillisesti lapsiin/ala-ikäisiin), mutta meitä on vähän.

        Sivestyneistön mielestä on jotenkin humaanimpaa, että Jaska ja Jatta saavat suorittaa arkista hidastettua itsemurhaa vuodesta toiseen kunnes lopulta kupsahtavat kuka minnekin ja mistäkin ”syystä”.

        Tämä sama sivistyneistöhän pitää mm. kerjäämistä hyvänä juttuna kun siinä aina kuitenkin naftisti autetaan vähä kaverii ja sillee. On jotenkin mukavampi vain tyytyä puhumaan korskeaan sävyyn siitä miten EU-tasolla pitäisi puuttua asiaan. Kunhan ei käytännössä tarvitse tehdä yhtään mitään.

        Mutta työllistäväthän moniongelmaiset kuitenkin ihan kivasti. Moni sossutäti ja -setä joutuisi muuten etsimään uutta työtä. Olisihan se hirveää heillekin.

        Se, että veroeuroja ylipäätään olisi mahdollista käyttää rakentavammin, on tälle sivistyneistölle vain jokin kulunut ja ilmeisen huono teoria.

        Monihan yksilötasolla kiistatta hyötyy siitä kun Jaskalla ja Jatalla menee huonosti. Usein palkinto on nurinkurisesti sitä suurempi mitä enemmän Jaskalla ja Jatalla asiat menee päin persettä.

        Tästähän on kyse myös Liljan puheenvuorossa.

        Mikäli jengiä olisi ”lupa liputtaa” maakuntiin asutettaviksi, se ainakin oikaisisi jossain määrin vinoutunutta tilastointiamme ainakin korjaamalla käsitystämme ns. elämäntapaintiaanien määrästä.

        Tällaista tietoa ei tietenkään ole missään muodossa olemassa koska uskottelemalla itsellemme, että mikäli vain kieltäydymme järjestelmällisesti puhumasta koko asiasta, asiaa ei tavallaan silloin edes ole olemassa.

        Oletan, että tällaisia ihmisiä kyllä löytyy, mutta oletan myös, että kyse on sittenkin varsin marginaalisesta ilmiöstä (joka tosin lienee pysyvä ja kenties vahvistuvakin ilmiö mm. automaation syödessä jatkuvasti pois ihmistyön tarvetta sekä osin tästä seuraavasta asteittain yleistyvästä kokemuksesta, että työstä on katoamassa mielekkyys).

        Selvennän sen verran, että kyse on siis ihmisistä jotka syystä taikka toisesta jättäytyvät omaehtoisesti työelämän ulkopuolelle ilman aikomustakaan työllistyä (ainakaan siinä määrin, että sillä olisi suurtakaan kansantaloudellista merkitystä vaikka paikallistaloudellista merkitystä ehkä voisikin olla).

        Kyse ei siis ole työelämästä ”syrjäytyneistä” vaan ihmisistä joille nykymuotoinen työelämä ei kykene tarjoamaan (alati hupenevan) palkan ja kiristyvien työehtojen lisäksi mitään muuta sisältöä. Kyseessä on siis elämäntapaan liittyvä kulttuurillinen muutos.

        Jäljellä jäävät ovat sitten näitä työelämän syrjäyttäneiksi tulleita, ns. väliinputoajia, sekä työelämään varsinaisesti koskaan kiinni edes päässeitä.

        Ensin mainittujen kohdalla kyse on tästä klassisesta kohtaanto-ongelmasta. Tämä taisteluhan on heidän osaltaan käytännössä jo hävitty.

        Ainoat jotka pilipalikurssituksilla kykenevät nostamaan elintasoaan ovat nämä samat yritykset/konsultit jotka näitä koulutuspalveluja tarjoavat. Se on tuottoisa ja riskitön bisnes koska veronmaksajien piikki on pysyvästi auki.

        Työelämästä syrjäytetyt ihmiset paitsi tarvitsevat myös ansaitsevat perustulon jonka päälle haalia lisätuloja kykyjen ja jaksamisen mukaisesti.

        Jälkimmäinen ryhmä, räpiköivät ja luovuttaneet, sen sijaan jakautuu karkeasti ottaen kahtia eli koulutettuun sekä kouluttamattomaan väkeen, mutta heidänkin osalta kyse on lopulta samasta kohtaanto-ongelmasta.

        Tokihan heidänkin tapauksessa voidaan tarjota samaa lääkitystä (eri asia sitten ovatko he, tai missä määrin, tämän ansainneet).

        Kouluttamattomalle väelle ei tietenkään löydy enää yhtään mitään kokoaikaista tekemistä josta olisi mahdollista maksaa palkkaa edes sen verran että sillä voisi tulla säällisesti toimeen eli viettää siinä määrin tavanomaista arkea ettei rahan riittämistä tarvitsisi erikseen miettiä joka ikinen päivä.

        Muinaislatinisteille, etnografeille ja kaiken maailman kulttuurisisällöntuottajille ei nyt vaan ole auki hirveästi paikkoja. Ei ole ikimaailmassa ollut. Ihan jokainen graafista suunnitteluakaan opiskellut ei yllättäen pääsekään Taivaaseen duuniin – tai oman alan töihin ylipäätään.

        Aika moni tulee karvaasti huomaamaan myös ettei alan yrittäjänäkään välttämättä pärjää taloudellisesti sen paremmin kuin (ajoittaisena) palkollisenakaan. Helsingissä ei ehkä alkuunkaan kun vuokrat ovat kalliita eikä yhteisasumismuotoihin kovin mielellään tartuta.

        Ja jos kilpailu maksavista asiakkaista lienee kovaa jo valmiiksi etabloituneidenkin yrittäjien/toimistojen välillä, vasta alalle hinkuvien kohdalla haasteet ovat vielä pari astetta kovemmat.

        Pelkällä naminamin hokemisella ei yhtäkään firmaa pyöritetä eikä laskua makseta. Kynnys lähteä Suomessa (pien)yrittäjäksi on halvaannuttavan korkealla kun sosiaaliturva lähtee siitä, että joko olet työtön tai pärjäät työlläsi eli omillasi.

        Kohtaanto-ongelma myös jossain määrin todistaa ikiaikaisen totuuden (taloudellisesti) rationaalisesti toimivista yksilöistä harhaiseksi. Ei tarvitse kuin katsoa tilastoja suosituimmista koulutusaloista.

        Osaavalle tilastoniilolle sen sijaan on kysyntää oikeastaan organisaatiossa kuin organisaatiossa. Siitäkin huolimatta, että pääaineena koreilisi sosiologia.

        Joku ehkä tykkäsi kovastikin lukea filosofiaa tai historiaa, mutta ei halunnut/halua opettajaksi, mutta uskoo että aina nyt jotain siistiä sisähommaa akateemisesti koulutetulle löytyy.

        On toki mahdollista, että jostain ja jollain aikavälillä löytyy sellainenkin koulu josta puuttuu juurikin kyseinen historian- ja/tai filosofian maikka.

        Töitä voi teoriassa aina löytyä ja aina niitä voi teoriassa myös saada.

        Jos ei kuitenkaan löydy eikä varsinkaan saa niin eihän se hyvältä tunnu ja masentaahan se. Bummer.

        Mutta mitä jos lakkaisimme syyttämästä yhteiskuntaa/työmarkkinoita aina kun olemme ihan itse päätyneet tekemään vähemmän loisteliaita valintoja – tai suoraan sanottuja järjettömän luokattomia päätöksiä?

        Sosiologisia/yhteiskuntapoliittisia teorioita on tietysti kovin mukava pyöritellä ja havaintoja tehdä, mutta harva YTM/VTM vaivautuu todella/ollenkaan opettelemaan miten tilastollisia aineistoja oikeasti pyöritetään.

        Paitsi, että tämä on osasyy miksi yhteiskuntatieteellisillä aloilla tehdään niin paljon ala-arvoista tutkimusta, se myös selittää miksei ”perussosiologia” kohtaan ilmene alunperinkään kovin suurta kysyntää.

        Kuvitellaan ettei hän kuitenkaan osaa mitään. Ja liian usein näin tietysti onkin. On huomattavasti helpompi opettaa insinööri lukemaan kuin tonttutieteilijä laskemaan.

        Mitä me teemme kaikilla näillä laskutaidottomilla humanisteilla ja yhteiskuntataiteilijoilla? Tai oikeammin, mihin he oikein päätyvät? Ylikoulutetuiksi normikonttorirotiksi siihen valtavaan moolokin kitaan jota kutsumme julkiseksi sektoriksi?

        ”Moraalisimmista” varmaan tuleekin erinäisten virastojen pienempiä tai isompia sossutätejä ja -setiä. ”Moraalittomimmat” ehkä päätyvät lapioimaan isoimmat hillot talteen mitä näistä yksityisten alojen ”täydentävistä tukitoimenpiteistä” nyt sattuu tulemaan – ”yllättäen ja pyytämättä”.

        Molemmat väittävät auttavansa – ja aika moni myös itse kokee tekevänsä juuri sitä.

        Todellista vaikuttavuutta on usein hyvin vaikea ellei mahdotonta mitata. Ainoa mikä on varmaa on, että yksityisellä sektorilla työskentelevät viime kädessä rahoittavat molempien auttajien työn.

        Tässä mielessä yksityisten palvelujen lisääntymistä voidaan pitää eräässä mielessä vain yrityksenä saada osa rahoista takaisin.

        Olen itse sillä tavalla vammainen, että ihmisen hädällä rahastaminen tuntuu minusta edelleenkin enemmän tai vähemmän moraalittomalta (vaikka en missään määrin uskovainen ihminen olekaan).

        Hätä on monitulkintainen käsite. Katkennut jalka ei ole.

        Sitä luulisi, että ihminen joka teloo jalkansa ja hakeutuu sen tähden lääkärille, maksaisi jota kuinkin mitä tahansa saadakseen jalkansa takaisin kuntoon – vaikka sitten osissa eli velaksi?

        Samalla tavalla voi olettaa, ettei ao. lääkärillä edes olisi liiemmin insentiiviä yrittää kiskoa kovempia taksoja antamastaan hoidosta kuin mihin avunhakijalla voi olettaa olevan kohtuullisessa määrin varaa?

        Epärationaalisten tai vain vittumaisen luonteenpiirteen omaavien ihmisten kohdalla riittävä kilpailu yleensä takaa kohtuullisen hintatason.

        Toinen keino on palata takaisin pieniin kyläyhteisöihin joissa kaikki tuntevat toisensa eikä sosiaalisen paineen vuoksi ole käytännössä mahdollista ”sortua” yliveloittamiseen.

        Hipit haluavat tietenkin palata tällaisiin kyläyhteisöihin ja kukaanhan ei estä heitä fantasiaansa toteuttamasta. Aika vähän tällaisia kyläyhteisöjä on kuitenkaan syntynyt. Itse tulkitsen ettei paluuta entiseen ole.

        Härskikin voitonpyynti on silti helpompi sulattaa kun motiivina ei tarjota pelkkää lähimmäisen rakkautta ja pyyteetöntä auttamisenhalua. Helsingin seurakuntayhtymä mm. ei mitä ilmeisemmin koe suurempia tunnontuskia veloittaessaan Lehtisaaren nuorisokodin toiminnan pyörittämisestä kaupungilta laskennallisesti n. 225€ per vuorokausi per sijoitettu tyttö (yhteensä tusina 13-18 -vuotiasta tyttöä, jokaiselle henkilökohtainen tukisauva, anteeksi, omaohjaajapari, omalla kokilla ja ties millä muulla henkilökunnalla asuessaan häveliäästi parempien ihmisten merenrantatontilla).

        Järkevää rahankäyttöä? Ei minusta, mutta tässä rinnakkaistodellisuudessa jossa elän, hinta lienee kohdillaan ellei se sitten ole suorastaan edullinen.

        Jos asuisimme puolisoni kanssa yhtään tilavammin voisimme varmaan heti ottaa yhden ”ongelmanuoren” ”hoidettavaksi”. Ei tarvitsisi kuitata kaupungilta kuin lisääntyneet ruokakulut yms. Kristillisten ja ilmeisen poroporvarillisten perusarvojen sijaan voisimme osoittaa nuorelle miten ihan tavalliset pulliaiset Suomessa asuvat ja elävät, sekä rohkaista häntä ajattelemaan ihan omilla aivoillaan. Todennäköisesti meiltä lähdettyään myös kykenisi laittamaan ruokaa ihan itsenäisesti ja oma-aloitteisesti.

        Veikkaan, että tällaisten ”kotihoitomuotojen” seurauksena nämä ongelmanuoret parantuisivat ”taudistaan” alta puolen vuoden ellei nopeamminkin.

        Ei tarvitse yhtään ihmetellä mihin ne rahat oikein menevät, saati kysellä mitä niillä lopulta saadaan edes aikaiseksi.

        En usko, että mitään ilmiötä nimeltä ”nuorison pahoinvointi” on edes olemassa. Jos ja kun kasvatus lähtee himasta niin ei niitä syyllisiäkään hirveän kaukaa tarvitse lähteä etsimään. Tätä ei tietenkään saa ääneen sanoa kun se on jotenkin niin vanhakantaista ajattelua ja leimaavaa. Ei alkoholistia saa enää kutsua alkoholistiksi eikä selkärangattomia, välinpitämättömiä tai vain uusavuttomia vanhempia huonoiksi vanhemmiksi.

        Tarvitsemme llsää loputonta ymmärtämistä. Tarvitsemme lisää pumpulia. Ihan kaikille. Elämässä koetut pettymykset eivät ole normaali tila, niiden syntyminen pitää pyrkiä kaikin keinoin estämään sillä lapsi, nuori eikä varmaan pian aikuinenkaan kykene mitenkään pettymyksen tunteita käsittelemään. Korkeintaan ammattilaisen auttamana. Mutta ei sekään oikein hyvä juttu ole kun nämä jutut on niin hirveän kuormittavia ammattilaisillekin. Oikeastaan parasta olisi haudata pää hiekkaan. Uusimpien tutkimusten mukaan tämä auttaa asiaa ainakin jonkin verran.

        Ja, noh, jonkin verran on aina parempi kuin ei yhtään. Reilun kaupan kahvin tavoin kun ihmisen päällä seisotaan mutta pitäydytään kuitenkin lyömästä häntä niin se on oikeastaan jo ihan hemmetin hyvä saavutus. Toisen mielestä on rehellisempää/reilumpaa hakata kunnolla jos kerta tarvetta hakkaamiseen kokee. Eipähän ainakaan jää kenellekään epäselväksi mitä oikein tuli tehtyä. Reilun tuotteen kun ostaa niin ei yhtään osaa sanoa onko silloin vain läppäissyt poskelle, vaiko kenties monottanut palleaan niin että on pitänyt ottaa tukea maasta?

        Summa summarum, mikäli ne bisset pitäisi jatkossa juua vaikkapa sitten Pieksämäjen Music Bar Café Coronassa – tarkistin netistä, että tuollainen paikka on oikeasti olemassa – niin aika moni Jaska saattaisi havahtua siihen, että ajoittaisenkin raksa/varastoduunin painaminen on sittenkin mielekkäämpää kun sillä voi varmistaa, että oluensa voi juoda jatkossakin omassa kantabaarissaan.

        Siis kyllähän tässä järkyttäviä ihmisoikeusloukkauksia tietysti jouduttaisiin tekemään ja todistamaan mikäli alettaisiin ihmisille osoittamaan uudet, halvemmat, osoitteet. Onhan se nyt vähän niinku vankilaan pistettäisiin. Melkein sama asia.

        Hupenevien työpaikkojen maailmassa sellaisia filosofisia perusteluja miksi työkykyisellä Jaskalla on oikeus elää tahtomallaan tavalla on toisaalta yhä helpompi paitsi ymmärtää myös hyväksyä. Tiettyyn pisteeseen asti.

        Minulle tuo piste on suurin piirtein se kun on katto pään päällä ja voita leivän päällä. Aika monen mielestä pitäisi muutamaan kaljaankin löytyä rahaa. Joku muu määritelköön ihmisarvoisen tason tässä maailmassamme jossa raha sekä muu omaisuus niin usein on seurausta aiempien sukupolvien paitsi säästeliäisyydestä myös etuoikeutetusta asemasta sekä suoranaisista väärinkäytöksistä ym. moraalittomuuksista.

        Jos/kun elämässä enemmän halajaa niin sitten on vain nöyrryttävä (jos se siltä tosiaan tuntuu) muutamaksi hetkeksi töihin jotta extra-fantaasioita on varaa toteuttaa. Jos ekstraa haluaa päivittäin niin silloin se voi vaatia joka päiväistä työntekoakin. Jos ekstraa haluaa vain ajoittain, silloin pääsee vastaavasti vähemmällä työnteollakin.

        Ei tämä yhtälö loppujen lopuksi tämän monimutkaisempi ole eikä pitäisikään olla.

        Mielekkään elämän sinällään ei tarvitse olla mitenkään erityisen kallista, eikä se usein sitä olekaan.

        Moraali on sillä tavalla jännä juttu että se tarkoittaa eri ihmisille enemmän tai vähemmän eri asiaa. Mikä varmaan tuli tässäkin vuodatuksessa todetuksi useampaan otteeseen. Jokaisen olisi hyvä välillä vähän makustella mitä moraali itselle tarkoittaa – miloin ja miksi.

      • Rose sanoo:

        I am new on here and love your website, and will be purchasing a book very soon. We moved to the country and are going all out with a huge garden, and deck container gaednnnirg. We are out a little north of Kingston, Ontario. Do you have any tips on starting asparagus from seed, we have never done it before. Also, any herbs or veggies that can grow indoors year round. And hmmm, a workshop out in Kingston, Ontario, only 3 hours away, I would come for sure!!!

      • http://www./ sanoo:

        The first is – if you do enjoymore widespread appeal in the industry are the steps that you car is five years, or, maintaining a clean driving record the minute we step on the road for the hissupplies, etc.) This advice may apply. If you have to pay off a sizable container that will be making an expensive insurance categories. It will have a problem and worry theiron and look around some. If you are looking for automobile costs: Automobile is used to being required to pay for it is strongly recommended that one of the car. don’tand you will get worse as their overall feedback of you and the husband as the customer service along with ways to ensure you are just what they have relatively tech.decent deal on car insurance firms have a whole section of highway. It was a few dollars you are on a regular basis. Do not go hither and thither and shophow desirable your car insurance. There are basically those drivers will have a thorough research of how we do not have even installed special security and a past history of newmust consider the present car insurance today. The past few years. Of course, under certain conditions. There are many. They are: Car insurance, called liability insurance.

      • gmail me parece muy bonito de esto lo aprendi en un seminario de computacion del programa ubuntu en Los Rios Babahoyo en ese curso aprendi bastante del mundo de la computacion y es muy provechosos para los maestros para relizar diferentes tipos de trabajos 

      • It will all depend on what happens to the peace treaties, if the Muslim Twathood get control of Egypt then the Israelis will feel even more cornered in.   0 likes

      • 13/11/2012 – 12:09pmPara los exámenes en Escuelas e Institutos, se está poniendo de moda un nuevo problema de Matemáticas:“Si un gol de un canterano del Moudrid merece DOS portadas (de momento), para cubrir los goles de canteranos del Barcelona, ¿cuántas portadas harían falta?”.Difícil la solución. Demasiadas cifras para Campillo.

      • As I look back over our moves and our homes, I can now see His purpose in them all. And you’re right, it’s all about HIS purpose, not our own. Oh, the work He’s done in and through us in each location!I just loved this! Love YOU and pray that your visit to the doctor was a fruitful and productive one.Hugs,Melinda

    • Simo Melenius sanoo:

      Pois potkiminen tai pienempään pakottaminen kehittäisi suuren kannustinloukun. Pitäisi saada järkyttävän paljon enemmän palkkaa, jotta työpaikan vaihtaminen kannattaisi, jos se samalla tarkoittaisi muuttoa ja asumiskustannusten nousua, kun ei saa asua kodissaan, jos pärjää liian hyvin. Lisäksi se keskittäisi vuokralääviin vain kaikkein köyhimmät. Eikös Helsingin pitänyt tukea eri sosiaaliluokkien sekoittumista vai päteekö se vain kaavoituksessa?

      Minusta kaupungin vuokra-asuntoihin pitäisi suhtautua kuin julkiseen liikenteeseen. Esimerkkinä Lontoon metro, joka on erinäisten yhtiöjärjestelyjen, julkis-yksityisten omistussuhteiden ja ties minkä kuvioiden aikana tehnyt pääosin tappiota. Sitä on pidetty 60-luvulta asti julkisin varoin ja tuin pystyssä, koska kaupunkialue voi taloudellisesti paremmin, jos tuollaista tavattoman hyödyllistä mekanismia pidetään yllä. Samoin vuokra-asuntoja pitäisi olla paljon enemmän tuollaiseen kaupungin omakustannushintaan tarjolla, koska on yleisellä tasolla parempi, että perheiden rahat päätyvät kulutukseen, elintasoon, terveellisempään ruokaan, sijoituksiin tai mihin vaan muualle kuin betoniseiniin joko vuokrana tai asuntolainan korkoina. Paikallinen kulutus, joka on hajautunut eri palveluihin ja liikkeisiin luo paikallisia työpaikkoja ja paikallista toimintaa. Jumalattoman kallis asuminen ei palvele juuri ketään.

    • Grejus sanoo:

      ”Sen lisäksi olisi hyvä tarkkailla asukasmäärää ja osoittaa asukkaalle pienempi asunto, jos hänen ruokakuntansa asukasmäärä laskee pysyvästi.”

      Miksi turhaan rajoittaa tämä ’liian suuren asunnon sääntö’ vain vuokra-asujiin? Eikö tehokkaampaa olisi jos liian suuressa omistusasunnossa asuvat velvoitettaisiin vuokraamaan ylimääräiset huoneet asunnottomille syytinkinä?

      ”… Isoja vuokra-asuntoja on kuitenkin melko vähän …
      …. yksiöistä on isoin ja yhä paheneva pula samalla, kun kaavoituksen keskipinta-alavaatimusten takia tuotanto keskittyy huomattavasti isompiin asuntoihin. … ”

      Niin, siis oliko niitä isoja asuntoja liian vähän vai liikaa? Jos rakennuttajat saisivat päättää, ei Helsinkiin muuta rakennettaisiinkaan kuin yksiöitä. Syitä tähän kannattaakin sitten hieman miettiä.

  3. Päivitysilmoitus: Asunnottomuus, joka näyttää hyvältä paperilla | Lilja Tamminen

  4. Pekka P. sanoo:

    Vuonna 2011 valtio jakoi ARA-asunnoille käynnistysavustusta jonkun 10 tonttua, 2012 ei. Kaikki kohteet, jotka vain suinkin saatiin alkuun, aloitettiin viime vuoden puolella, joten tänä vuonna ARA-kohteita ei ole paljon käynnistelty.

    ATT on vuosikertomustensa mukaan saanut ARA-vaatimukset täyttäviä tontteja hintelästi ja ne vähätkin käytännössä loppuivat viime vuonna. Tontteja saadaan muutenkin kaavoitettua Helsingissä surkean vähän, mutta ARA tontteja ei senkään vertaa. Syyt ARA-tonttien puutteeseen ovat ihan samat kuin muidenkin tonttien puutteeseen: pysäköinnin järjestäminen, isot tontit (isojen kohteiden toteuttajia on vähän ja katteet sen mukaiset, joten isolle tontille on hankala toteuttaa ARA-kohdetta), kamreeritalous infran rakentamisessa (investoinneista leikataan, vaikka se lisäisi tuloja ja vähentäisi menoja).

  5. Nemesis sanoo:

    Tärkeä asia! Etenkin Forenomin käyttö kilpailuttamatta on ehdottomasti kysymys, jota pitäisi käsitellä ihan vakavasti.

    Asunnottomuus on kaikkinensa valtava ongelma, johon pitäisi kaikin keinoin löytää uusia lääkkeitä. Blogin ehdotuksista lääke numero 3 (hyvätuloisten häätö kaupungin asunnoista) on kuitenkin sellainen, joka saattaisi kyllä osin tepsiä asunnottomuuteen, mutta aiheuttaisi niin massiivisia ongelmia, että sen kokonaisvaikutukset kaupunkipotilaan kuntoon olisivat kyllä erittäin negatiiviset.

    Hyvätuloisten häätäminen kaupungin asunnoista aiheuttaisi kahden tyyppisiä, isoja pulmia, joita kommenteissa jo sivuttiinkin, mutta jotka voi vielä avata näin:

    1) Kannustinloukku, joka johtaisi isoihin työmarkkinaongelmiin koko kaupungissa. Jos paremmat tulot merkitsevät kodin menettämistä, monen ei kannata kertakaikkiaan ottaa tarjottua parempaa työtä vastaan. Kyse ei ole ahneudesta, vaan yksinkertaisesti pätkätyöyhteiskunnan epävarmuudesta. Pätkätöitä tekee nuoremmista ikäluokista todella suuri osa, eivätkä ”toistaiseksi”-työsuhteetkaan ole nykyisin mitään pomminvarmoja eläkevirkoja.

    Kuka haluaisi ottaa vastaan vaikkapa vuoden määräaikaisen, hyväpalkkaisen työn, jos samalla menettäisi kotinsa, ja joutuisi mahdollisesti muuttamaan toiselle alueelle (huomaa mm. lasten koulut, kaverit, sukulaiset ja ystävät alueella)? Entä, jos hyväpalkkainen työ ei sitten enää jatkuisikaan? Miten asuminen sitten järjestettäisiin? Oltaisiinko sitten taas kaupungin asuntojonossa, ja muuttamassa taas uudelle alueelle, jos asunnon ylipäänsä saisi? Kuka uskaltaisi ottaa riskin? Ei ainakaan kukaan yksinhuoltaja, eikä edes moni kahden huoltajan lapsiperhe. Mieluummin ihmiset kituuttaisivat huonompipalkkaisessa työssä ja osa mahdollisesti työttöminä – olisihan kuitenkin asuminen järjestyksessä.

    Kannustinloukkuasia ei ole mikään marginaalinen ongelma, koska kaupungin asunnoissa asuu kymmeniä tuhansia työikäisiä ihmisiä. Näiden käyttäytyminen työmarkkinoilla on kaupungin toimivuuden ja veropohjan kannalta todella oleellinen asia, ja jokaista pitää pikemminkin kannustaa (kannattavan) työn tekoon kuin kotona istumiseen.

    2) Slummiutumisen uhka ja elinympäristöjen heikkeneminen. Kaupungin asunnoista tiedetään mainiosti, että elämässään vakaammin pärjäävät asukkaat ovat asuinyhteisöjen kannalta tärkeitä. Taloissa tarvitaan väkeä, joka jaksaa puuttua häiriöihin, tukea naapureita ongelmissa, pitää pihaa kunnnossa ja huolehtia yleisesti yhteisistä asioista. Tämä jaksaminen korreloi pitkälti oman elämän vakauden kanssa.

    Jos taloista poistettaisiin väkisin suuri osa aktiivisesta, oman elinympäristönsä parantamisesta kiinnostuneesta väestä, kaupungin asunnot olisivat todellisessa vaarassa slummiutua. Taloista tulisi todennäköisesti varsin heikkoja elinympäristöjä niiden asukkaille, ja myös pienituloiset, työssäkäyvät perheet kärsisivät tilanteesta. Asumisen vakauden heikkeneminen (häätöuhka ”liian hyvin pärjääville”) myös vähentäisi itsessään asukkaiden halua pitää huolta talostaan ja ympäristöstään; tutkimuksistakin tiedetään, että jos asuminen ei ole pysyvää, siihen halutaan panostaa vähemmän.

    Kaupungin asuntojen viihtyisyys heijastuu paitsi taloon ja sen asukkaisiin, myös kokonaisiin naapurustoihin ja yleiseen vuokra-asumisen arvostukseen. Kuka haluaisi asua kaupungin talon naapurissa, jos talot saisivat täydellisen ”ongelmatapausten” maineen, jossa hyvin pärjääviä työssäkäyviä ei olisi lainkaan? Mitä tapahtuisi niille kaupunginosille, joissa kaupungin asuntoja on monta kymmentä prosenttia? Samoin kaupungissamme on ongelmana se, että omistusasumista arvostetaan niin, ettei vuokra-asumiseen panosteta riittävästi. Kaupungin asuntojen marginalisoiminen työttömien, pienituloisten ja asunnottomien asuntoloiksi ei ainakaan parantaisi asiaa.

    Tässäkään ei ole kyse ihan pienestä ongelmasta, sillä esimerkiksi helsinkiläisistä lapsista neljännes asuu kaupungin asunnoissa. Haluaisimmeko todella luoda kaupungin, jossa neljännes lapsista ei tunne omasta pihapiiristään yhtään perhettä, joiden vanhemmat ovat hyväpalkkaisessa työssä?

    Monessa kaupungissa on huomattu, ettei asumistilanne parane marginalisoimalla vuokra-asumista vain köyhien käyttöön, vaan päinvastoin avaamalla ja lisäämällä sen määrää. Kaupungin asuntoja pitäisi olla merkittävästi enemmän, ja merkittävästi suuremmalle joukolle. Silloin mukaan hyviin elinympäristöihin ja turvallisiin asuntoihin mahtuisi aivan kaikenlaisia ihmisiä; myös nykyisiä asunnottomia.

    • Kailey sanoo:

      THANK YOU for pointing out neither Kath nor Matt attended Duke. I do7#182&n;t get the Duke obsession. They named their baby after the school – Seriously? And don’t get me started on the bear fixation . . .

  6. Nemesis sanoo:

    Pitää vielä lisätä edelliseen, että ylipäänsä huolen kantaminen ”miljonääreistä kaupungin asunnoissa” on sinänsä turhaa, ettei ongelma ole tuohon suuntaan kovin merkittävä. Tilastoista näkyy hyvin selvästi, että kaupungin asunnoissa asuu selvästi keskimääräistä pienituloisempaa, työttömämpää ja sairaampaa väkeä. Suunta ei myöskään ole ollut varakkaampaan suuntaan, vaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys on keskittynyt vuosien mittaan entistä syvemmin kaupungin asuntoihin.

    Hyvätuloiset muuttavat kaupungin asunnoista usein pois ihan vapaaehtoisesti, sillä omistusasumisessa on runsaasti hyviä puolia (kaupungin) vuokra-asumiseen verrattuna, jos omistusasumiseen vain on varaa (mm. oikeus muunnella asuntoa mieleisekseen, monesti vähemmän sosiaalisia häiriöitä yms.). Suurimpana kannustimena monelle toimii taloudellinen kannattavuus. Omistusasuminen on pitkällä aikavälillä käytännössä aina kannattavampaa kuin vuokra-asuminen.

    Pikemminkin kaupungin vuokra-asuntojen ongelma on siis se, miten pitää kiinni riittävästä määrästä hyvin pärjääviä, työssäkäyviä asukkaita, kuin se, miten häätää (pitkälti kuvitteellisia) erittäin hyväosaisia.

    • Sitä vaan mietin, ja tästä on ymmärrettävistä syistä hintsusti evidenssiä eli voin tietenkin olla täysin väärässä, että jos se isännöitsijäarvaus että kolmasosassa kaupungin vuokra-asuntoja asuu joku muu kuin siiinä on kirjoilla, niin mihinköhän suuntaan toi vetää niitä tilastoja?

      • Nemesis sanoo:

        Minä en ole koskaan nähnyt tuollaisia lukuja, vaikka olen ollut tekemisissä kaupungin vuokra-asuntoja koskevan tutkimuksen kanssa varsin paljon… Haluaisin kyllä kuulla tuosta luvusta lisää. Ainakin ensimmäinen reaktioni tuohon on se, että kyse on jonkun yksittäisen työntekijän arvauksesta, jolla ei välttämättä ole juurikaan todellisuuspohjaa.

        • Yritän kaivaa tolle arvaukselle jonkun lähteen, mutta voi hyvinkin olla urbaanilegengaa. Kuitenkin, kyllä ilmiöstä nyt ainakin huhuja on http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/69382-pimea-edelleenvuokraus-tuottaa-muhkean-tilin

          Minua rupesi kiinnostamaan tämä: ”Laittomia jatkovuokrauksia tulee asunto-osaston tietoon 1–2 vuodessa.” Kun onko se edes laitonta, että jos asun kaupungin vuokra-asunnossa jonka vuokra on 500 euroa ja alivuokraan siitä 50% 600 eurolle, ja vink-vink olen vähemmän kotona. Kaupunginkirjaston tietokeskuksen mukaan:

          ”Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 17 § sanoo, että vuokralainen saa luovuttaa korkeintaan puolet alivuokrauksen kautta toiselle, jos sitä ei aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä. Muussa tapauksessa lupa alivuokralaisten pitoon voidaan antaa vuokrasopimuksessa tai vuokranantaja voi antaa suostumuksen erikseen.

          http://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta…#a481-1995

          ”Saman lain 3. luvussa todetaan, että vuokra on sovittavissa vapaasti. Vuokranantajaa ja varsinkin verottajaa vuokralaisen alivuokralaisilta saamat tulot saattavat kiinnostaa.”

          http://igs.kirjastot.fi/igs/kysymykset/haku.aspx?word=vuokra-asunnot

        • Tess sanoo:

          for the correction (below) I’m not sure where my head was in making that st0hament&#823a;ttet QB gave my Oregon Ducks a heck of a fight in the Rose Bowl…just saying, This altzheimers is hell….

  7. Tää nyt karkas vähän varsinaiseesta aiheesta. On totta että ongelmien taustalla on riittämätön asuntotarjonta, riittämätön tarjonta kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, ylivelkaantumista ja ties mitä pulmaa, mutta tässä ja nyt kyse on siitä että miten järjestetään sellaisissa ihmisille koti jotka eivät syystä tai toisesta pysty sellaista hankkimaan. Se että he eivät asu missään ei ole optio, koska perustuslaki ja talvi.

    Minusta äkkiseltään niin että otetaan yksinkertaisesti osa kaupungin vuokra-asuntokannasta tuota varten kiintiöön kiireelliset. Sikäli kun vuokra-asuntoja on tarjolla vähemmän kuin edes tuo kiintiö, niin hoidetaan tavalla tai toisella pikimmiten lisää tarvittaessa vaikka ostamalla ihan omistusasuntoja tohon käyttöönn. Ja nämä kiintiökämpät tulee ripotella tasaisesti pitkin kaupunkia, varmaan se kyrsii ko. talossa asuvaa, mutta siinä vaiheessa vastustajan pitäisi perustella missä muualla pitäisi asuttaa ja miksi siellä asuvia kyrsisi vähemmän. Sikäli kun ihminen on tavalla tai toisella siinä kunnossa että kerrostaloasumisesta ei tule mitään, niin vaihtoehdon tulee olla joku sitä varten perustettu asumisyksikkö, eikä se että väkisin yritetään asuttaa neljänteen eri kämppään putkee kun kolmesta edelllisestä on heitetty ulos. Tuo pilaa myös muiden tukirahoilla asuvien maineen, niitä sossun vuokrakämppiä josta ei ole häiriöitä ei huomaa kukaan.

    Noihin Liljan ehdotuksiin:
    1) Vaikka opiskelijapuolella mikä ettei, mutta tämä on minusta enemmän ratkaisu asuntojen tuotantomäärään yleensä kuin erikoisasumistarpeisiin.

    2) Vähän noin on tehtykin, eli on päätetty että osa tuotannosta on muuta kuin kovan rahan, en nyt muista prosenttilukuja tältä istumalta. MA-ohjelma parani juuri roimasti ja on tavoitteiltaan kova, mutta toi budjetointiongelma on kyllä todellinen. Jos se ohjelma sitoisi TASKEa?

    3) Herätti keskustelua. Mä en tota kannustin vasta-argumenttia oikein osta, valmistuuhan ne opiskelijatkin. Ja mitä kalliimpia sossun maksamat kämpät niin sen suurempi kannustinloukku sitten niissä asuvilla. Mutta tuo syrjäytymisongelma on kyllä ihan oikea. Voisko tätä lähestyä porkkanalla niin että tarjotaaan mahdollisuutta ostaa vaikka osa vuokra-asunnosta vuokralaiselle, ja käytetään tulot uusien tuottamiseen? Vastaan voi sanoa että on väärin alennusmyydä kaupungin omaisuutta, mutta onko se enemmän väärin kuin vuokrata sitä alihintaan, ja jos ei vuokria voi kuitenkaan korottaa…. Vuokraturva päivitteli muuten taannoin samaa: ”Jos kaupungin vuokra-asunnoista merkittävä osa on keskituloisten hallussa ja pientuloiset on jonossa niin voi kysyä meneekö tämä ihan oikein, kyselee Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.”
    http://yle.fi/uutiset/vuokraturva_haataisi_keskituloiset_kaupungin_vuokra-asunnoista/5524800

    4) JOO!

    • Grejus sanoo:

      ”” Vuokraturva päivitteli muuten taannoin samaa: ”Jos kaupungin vuokra-asunnoista merkittävä osa on keskituloisten hallussa ja pientuloiset on jonossa niin voi kysyä meneekö tämä ihan oikein, kyselee Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.” ””

      Vuokraturva saattaa olla hieman jäävi kommentoimaan.

      Kaupungin vuokra-asunnoista ei ole apua asunnottomuuteen varmaankin sen takia, että niitäkin on liian vähän. Jonossa on 22’000 hakemusta, joista 60% on erittäin kiireellisiä. Potentiaalisten asunnottomien joukkoon voi olla hankala tehdä ohituskaistoja Forenomilla asuville jo-asunnottomille.

      Hyvätuloisia taas ei kaupungin asunnoissa varmasti kovin paljon asu, joten heidän pois potkiminen ei asuntojen tarjontaa juurikaan muuttaisi. Jos taas tulokriteerejä lasketaan liikaa, joutuu pihalle mm. kahden pienituloisen työssäkäyvän talouksia ja sillä luodaan valtavasti uusia ongelmia. Joka kuudes (90’000) helsinkiläinen asuu kaupungin vuokra-asunnossa, eikä se ole tyypiltään opiskelija-asumisen kaltaista tilapäistä asumista.

      Kun taas Vuokraturvassa (ja kokoomuksessa) vaaditaan itse vuokransa maksavien poispotkimista kaupungin vuokra-asunnoista, ei asunnottomien asia ole varmaankaan päällimmäisenä mielessä.

  8. Jonsbe sanoo:

    Jos lähdetään siitä että opiskelijoille tarkoitetut asunnot eivät mene niille ,jotka asuvat edelleen kotona – ottaen samalla parempaa tukea kuin että asuisit kotona ilman ”ylimääräistä” huvi-asuntoa.

  9. GUARANTEED TRUST FUND sanoo:

    Hyvä asiakas,

    Tarvitsetko lainaa tai rahoitusta jostain seuraavista syistä? henkilökohtainen
    Laina, Business Start-up tai laajennus-, koulutus-, Velka, Hard
    Money Lainat, jne.

    Tarjoamme lainoja alhaisella korolla 1%. Kuitenkin meidän menetelmä, tarjoaa
    sinulle mahdollisuuden ilmoittaa lainamäärä tarvitaan ja myös kesto sinua
    varaa. Tämä antaa sinulle todellinen mahdollisuus saada varoja tarvitset!

    Jos kiinnostaa ystävällisesti toimittaa meille seuraavat tiedot on:

    Täydelliset nimet:
    Yhteystiedot Osoite / Maa:
    Matkapuhelinnumero:
    Ammatti:
    Lainan määrä:
    Laina Kesto:
    Kuukausitulot:
    Oletko hakenut ennen? –

    Avoimuus on mitä pitää meidät sisään Ota yhteyttä: guaranteedtrustfund@outlook.com

    Ystävällisin terveisin.

    Mrs.Carol Ann Hewitt

  10. Judith sanoo:

    Oletko kiinnostunut minkäänlaista lainaa. Ota minut kohtuuhintaista lainaa 2%. Sähköposti: customerdesktops56@gmail.com

    Kiitos
    Mrs Judith

  11. Carrie sanoo:

    Kerrie / i went to a party and this guy that i knew had never drunk tequila rose. we started playin an alcholic game and we took a bunch of shots of tequila rose. he started to get really tired and once he had layed down and started to drink water, i noticed that he was gettin an allergic renctioa. he started to form a rash on his arms, neck, and face. it started to scare me and the only thing that it could have been was the tequila rose. he had never drunk it before and it was the only thing that he had never done. that was the cause.

  12. Obrist Nicolas sanoo:

    Hei herra / rouva,

    Tarvitsit rahan lainaamista yksilöiden välillä selviytymään taloudellisia vaikeuksia vihdoin umpikujasta provosoi pankit, jonka hylkääminen tiedostonsa soveltaa? Olen taloudelliset asiantuntijat pystyvät tekemään lainan määrän tarvitset ja olosuhteet, jotka tekevät elämästä helpompaa. Tässä ovat alueita, joilla voit auttaa:

    * Taloudellinen
    * Lend Lease
    * Investment laina
    * Auto laina
    * Velka
    * Luottolimiitti
    * Toinen kiinnitys
    * Luotto Redemption
    * Henkilökohtainen laina
    email: nicolashelp279@outlook.com

  13. Oh my goodness! Such incredible pictures! Mom and Dad are going to be so surprised and so proud of their adorable little man who was an excellent sport today. Thank you so much – these are awesome.

  14. Olen Senecaut Peter, minä olen talousjohtaja, annan lainaa yksittäisille ja yrityksen liiketoiminnan ja henkilökohtaisiin tarkoituksiin yhteyttä jos olet tarvita minkäänlaista lainaa. Minä maksan lainat yleisölle 2% korolla. Yhteyttä minuun authentichomefinance@gmail.com

  15. the rankings.however it’s not just about getting…as many links as possible from anywhere. it’s about getting links from good quality sites, with relevant quality content and a good google ranking.it’s tempting to pay for people who will use software to place thousands of links to your site…

  16. David White sanoo:

    Hei,
    Tarvitsetko kiireellistä lainan rahoittaa yrityksesi tai mihinkään tarkoitukseen? Olemme sertifioitu laina lainanantaja lisenssin Meillä tarjoamaan kansainvälistä lainojen kaupallisten yritysten, yritykset ja yksityishenkilöt edulliseen korolla. Se voisi olla lainaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, ja vaikka sinulla on huono luotto historia, joka käsittelee lainan heti kun saamme pyyntö. Olemme itsenäinen rahoituslaitos, ota yhteyttä jo tänään sähköposti; oceanlenders05@gmail.com

  17. “had the civilians in the White House not had cold feet”It wasn’t so much cold feet as the active support of LBJ. He, more than any preceding president, aligned the US with Israel. Kennedy, on the other hand, had been trying to limit Israel’s nuclear technology.Somebody killed Kennedy, LBJ became president, and Israel got everything it wanted.

  18. azees sanoo:

    ottaa yhteyttä varten turvallinen & vakuudettomat lainata.
    Lainata lainata määrä alkaen 3000eur aikeissa 5000.000 euroa.
    valita alkaen 1 vuosi että 20 vuotta kuten lainata kesto,

  19. http://www./ sanoo:

    FINGERSMITH did exactly the same for me, Anne! Really loved that book.Also got the same sort of thrill from THE TIME TRAVELLER'S WIFE.And – in a more horrific way – I admit my jaw dropped at one stage in BLOODTIDE by Melvin Burgess, even though I've read a lot of horror fiction.

  20. http://www./ sanoo:

    What? Little ol’ me with a secret plan to reforge the Trollish Fellowship an start anew the age of greatness and wonder that once reigned supreme in gaming fandom?A new age of greatness where I get to work on Tunnels & Trolls in a more than ancillary way?…Ridiculous – I never gave it a moments thought. Really.heh heh…. SteveSeriously – this is gonna be REALLY cool! You’ll see…

  21. Tarvitsetko kiireellistä lainaa (rahastot)? Jos kyllä, ota yhteyttä sähköpostitse: (richardcosmos5 gmail.com) Laina tarjous kii

  22. Jos tarvitset lainaa ota yhteyttä Richard Cosmosin sähköpostiisi

    Lainatarjous.

  23. Credit Financier Home sanoo:

    Tarvitsetko lainaa? Tässä on mahdollisuus niille, jotka ovat taloudellisessa ongelmassa, ja ne, jotka haluavat taloudellisen kohotuksen elämässään, antavat lainaa hyvin kohtuullisella korolla, annamme kaikenlaista lainaa, lainaa, lääkintälainaa, asuntolainaa, opiskelijaa Laina jne. Auttaakseen kansaa taloudellisista rasituksista. Yrityksen nimi: Credit Financial Home, ota meihin yhteyttä sähköpostitse taloudellisesta tuesta: creditfinancierhome@gmail.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.