HSY päättää suojaetäisyyksistä: kaupunkirakentaminen kielletään

Post to Twitter

HSY:n seuraavassa kokouksessa käsitellään pölynormit eli liikenteen suojaetäisyydet kaavoituksessa. Taustana on se, että tiepöly tappaa. Suomi on neuvotellut pidennyksiä EU:n ilmanlaatunormien käyttöönottoon, eikä ole ollut poliittisesti valmis vähentämään liikenteen pienhiukkaspäästöjä muun muassa lisäämällä joukkoliikennettä.

Terveyskustannukset ovat jo nyt liian suuret. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvio SETURI-hankkeessa (2010) on vuosittain 1800 tiepölyn aiheuttamaa ennenaikaista kuolemaa – pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Taloudellisesti suurin vaikutus aiheutuu kuitenkin sairauksien lisääntymisestä ja oireiden pahentumisesta.

HSY:n ehdotus suojaetäisyyksistä.

HSY:n ehdotus suojaetäisyyksistä.

Suojaetäisyydet eivät kuitenkaan vähennä pienhiukkasten syntyä, vaan lisäävät sitä. Tämän lisäksi suojaetäisyydet aiheuttavat erittäin suuria yhteiskunnallisia kustannuksia kaupunkirakenteen hajautuessa.

Uusilla suojaetäisyyksillä kaupunkimaisen kaupungin rakentaminen on mahdotonta. Kärjistäen kantakaupungissa ei saisi edes asua. Kaupungin rakentaminen estetään autoilun haittojen vuoksi. HSY:n ehdotuksessa autoilu on selvästi tärkeämpää kuin kaupungin rakentaminen.

Uusilla normeilla Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteykseen ei olisi montaa taloa saanut rakentaa. Ehdotetut suojaetäisyydet punaisella. Kuva: Markus Valo.

Uusilla normeilla Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteykseen ei olisi montaa taloa saanut rakentaa. Ehdotetut suojaetäisyydet punaisella. Kuva: Markus Valo.

Teknisesti ongelma olisi kuitenkin mahdollista ratkaista: vähennetään pienhiukkasten muodostumista.

Tähän on olemassa keinoja, joihin palaan edenpänä. Ongelma ei parane, vaan pahenee kasvattamalla etäisyyttä: uudet asukkaat tulee sijoittaa kauas kaduista ja keskustoista, jolloin liikenne lisääntyy.

Teemu Pyyluoma tuo erinomaisessa ja tyhjentävässä blogissaan esiin suojaetäisyyksien ongelman: ”Lopputulos on että autoilun haittojen vähentämiseksi tuotetaan moninkertainen määrä autoliikennettä. Muun huonon ohella tämä myös tuottaa huomattavia kustannuksia. ”

Kustannusten lisäksi suojaetäisyydet vaikuttavat kaupungin viihtyvyyteen.

Visualisoitu 60 metrin suojaetäisyys 30 000 auton kadulla. Kuva: Antti Auvinen.

Visualisoitu 60 metrin suojaetäisyys 30 000 auton kadulla. Kuva: Antti Auvinen.

HSY:n esityksessä luetellaan suojaetäisyyksien lisäksi myös muita keinoja vähentää pölyn määrää ja haittoja.

”Muita keinoja vähentää ilmansaasteille altistumista:

    Rakennusten ja asuntojen sijoittelu ja muoto
    Suojarakennukset ja viherkaistat
    Liikennemäärien vähentäminen
    Ilmanvaihdon keinot kuten suodatus ja ilmanoton sijainti”

Nämä eivät riitä. Lisäisin HSY:n ehdotukseen seuraavat keinot:

Suositaan puhtaampi ajoneuvoja ja kulkumuotoja
Helsingin seutu on poikkeus Pohjoismaisista suurkaupungeista sillä, että vähäpäästöisiä kaistoja, ruuhkamaksujen vapautusta tai omia parkkipaikkoja ei juuri ole.)

Lasketaan nopeuksia
Nopeuden lasku vähentää pienhiukkasten – ja melun – muodostumista.

Rajoitetaan raskasta liikennettä
Tavaroiden liikuttelu renkailla ei ole keskelle ihmismassoja soveltuvaa toimintaa, ja tulisi ohjata pois tiiviin kaupunkirakenteen keskeltä.

Siirretään busseja raiteille
Kattava ratikkaverkko vähentäisi pölynmuodostusta.

Poistetaan hiekoitushiekka nopeasti
Tämä tarkoittaa katujen siivousta keväisin. Pitkät suojaetäisyydet lisäävät katujen pölynpoistokustannuksia katualueen kasvun vuoksi.

Rakennetaan tien vierelle
Rakennukset vähentävät tehokkaasti pölyn leviämistä. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylät voivat olla rakennuksista muodostuneen ”muurin” toisella puolella.

Sijoitetaan herkät kohteet pölyltä suojaavien rakennusten toiselle puolelle
Herkkiä kohteita ovat mm. sairaalat ja päiväkodit.

Rajoitetaan nastarenkaiden käyttöä
Nastarenkaat rouhivat tehokkaasti tiepölyä tien pinnasta ja hiekoitushiekasta.

Viherseinät ja muut rakenteelliset ratkaisut, joilla pölyn leviäminen vähenee
Saksalainen tutkimus lupaa 60% vähennystä pienhiukkaspitoisuuksissa, jos kadun taloissa käytetään viherseiniä.

Liikenteen suojaetäisyydet tulisi palauttaa jatkovalmisteluun näillä eväillä. Tämän lisäksi keinot tulisi priorisoida esimerkiksi näin:

Ensisijaisesti tulee vähentää pölyn muodostusta. Toissijaisesti tulee vähentää pölyn leviämistä. Näitä keinoja ovat mm. rakennusten ilmanvaihdon suodattaminen ja ilmanvaihto sisäpihoilta, rakennusten sijoittelu pölyä suojaavaksi muuriksi ja suojaetäisyydet. Nämä eivät kuitenkaan suojaa kadulla liikkuvia ihmisiä pölyltä.

Kaupunkimaisilla tiiviillä alueella suojaetäisyyksien sijaan tulee ensisijaisesti toteuttaa muita keinoja pölyhaittojen minimoimiseksi.

Linkit:

HSY:n ehdotus suojaetäisyyksistä kokonaisuudessaan.

Teemu Pyyluoman blogi, joka käsittelee kattavammin suojaetäisyyksiä sekä pölyn ja melun vähentämistä.

Liikenteen pölyhaitoista ja joukkoliikenteestä kirjoitajan sivuilla.

HSY:n 26.4. kokouksen esityslista. Mukana myös HSY:n kannanotto ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

– Lopuksi vielä lämmin kiitos havainnollistavien kuvien tekijöille.

Post to Twitter

Tietoja Siru Kauppinen

Ympäristötekniikan M.Sc., vihreä poliitikko ja aktivisti.
Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

12 vastausta kohteessa HSY päättää suojaetäisyyksistä: kaupunkirakentaminen kielletään

  1. Erinomainen kirjoitus! Kiitos paljon asian tuomisesta esille ja sen viemisestä yhdessä muun HSY:n hallituksen kanssa parempaan suuntaan kuin virkamiesten tekemässä ehdotuksessa esitettiin. (HSY:n hallitushan siis kokouksessaan palautti asian valmisteluun yksimielisesti.)

    Kysyin HSY:n hallituksen jäseneltä Essi Kuikalta ja sain vastauksen. Alla sekä kysymys että vastaus:

    Kysymys: ”Millaisella saatteella bumerangi lensi? Jäävätkö suojaetäisyydet paperiin edelleen; jos jäävät, niin huomioidaanko haja-asutuksen, pientaajamien, esikaupunkialueiden, kantakaupungin ja ydinkeskustan ”morfologinen” ero?”

    Vastaus: ”Saatesanoja ei kirjattu ylös, vaan se oli saatekeskustelu. Kyllä etäisyydet jäävät paperiin jossain muodossa, mutta viimesijaisena keinona ja niitähän ei käytännössä ole hirveästi noudatettu kantakaupungissa nytkään. Ensisijaisesti pitäisi vähentää muodostumista (mm. kitkarenkaat, raideliikenteen suosiminen jne.) sitten käyttää muita keinoja (ilmanotto pihan puolelta, suojaavat istutukset ja rekannukset jne.) ja kaupunkimaisen rakentamisen ulkopuolella myös suojaetäisyydet. Keskustelimme mm. siitä, ettei Marja-Vantaan tiivis rakentaminen saa estyä, vaikka nykysuositusten mukaan se uutena alueena olisi vieläpä tiukempien suositusten piirissä. Katsotaan, millainen ehdotus toukokuussa saadaan eteen. Tämä oli uuden hallituksen ensimmäinen kokous, joten asia tuli osittain aika äkkiä.”

  2. Mikael sanoo:

    Nuo suojaetäisyydet vaikuttaa kyllä ihan älyttömiltä. Noilla säännöillä Keski-Pasilaan ei taitaisi mahtua kuin pari taloa! ;D Eiköhän sitä pölyä saisi parhaiten vähennettyä sillä, että laajennetaan kaupunkia? Kantakaupungissa autojen kulkutapaosuus kun on käsittääkseni alhaisempi, eli vähemmän pölyä. Käytännössä siis päinvastaiset lääkkeet kuin HSY:llä. HSY:n tapa olisi rakentaa lisää lähiöitä ja häätää kaikki asumaan entistä kauemmas. Lisäksi se nastarenkaiden vastainen kampanja. Harmi kun alueelliset verot eivät taida olla mahdollisia? Pääkaupunkiseudulla voisi periä nastarenkaista haittaveroa, jolloin usemmat valitsisivat kitkat, mutta Kainuulaisten ei tarvisisi olla taas niin kamalan huolissaan.

    • virtauspohtija sanoo:

      Eihän tässä ole mitään ihmeellistä. Siihen asti kunnes on todistettu, että vaikka sen 30 000 vrk-liikenteellisen tien kylkeen voidaan kaupaksi käyvään hintaan rakentaa terveydelle turvallinen talo, ei sitä voida rakentaa, koska se ei ole terveydelle turvallinen. Jo rakennetuilta alueilta autoliikenne ei vähene kadun viereen rakentamalla, vaan muilla toimilla – jotka pitäisi olla tarkemmin tiedossa. Hulluhan se olisi virkamies joka vastoin kertynyttä tieteellistä tietoa hiukkaspäästöistä, melusta ja toteutuvasta liikenteestä, sekä vastoin valtioneuvoston periaatepäätöstä meluntorjunnasta antaisi luvan kansalaisten terveyttä vaarantaviin toimiin.

      Tiheän kaupungin rakentaminen on hyvä tavoite, mutta missä on varjosuunnitelma alueesta, jossa todistettavasti olisi pienemmät (auto)liikennemäärät, ja mihin sen liikenneratkaisut perustuisivat ja mitä ne maksaisivat?

  3. Muuten: En tiedä sekoittaako tämä keskustelua – toivottavasti ei -, mutta toimiessani vuodet 2009-2011 Helsingin yleisten töiden lautakunnan varapuheenjohtajana virkamieslähteistä vuodettiin minulle tieto, että osa Helsingin omista virkamiehistä haluaisi kovasti saada muutettua puuistutuksia koskevaa normia.

    Muutoshalukkuus kohdistui tuolloin siihen, miten lähelle talojen seinistä puita saisi jatkossa istuttaa. Tarkoituksena oli muuttaa puiden istuttamista koskevia sääntöjä niin, että puun täytyy olla vähintään 7 metrin päässä talon seinästä.

    Jos normi olisi saatu läpi, se olisi toki alentanut puiden oksien leikkaamiseen kuluvia (melko marginaalisia) kustannuksia, mutta samalla se olisi aiheuttanut kaksi muuta seurausta. Ensinnäkään puita ei olisi enää saanut istuttaa lähemmäs kuin 7 m päähän taloista, mikä olisi tehnyt jatkossa uusien puiden istuttamisesta kiellettyä hyvin suurella osalla olemassa olevia katuja. Toiseksi sääntö olisi ollut jälleen omiaan leventämään katuja entisestään, koska ihmiset pitävät puista ja siksi suunnittelijatkin niitä kaduille suunnittelevat.

    En tiedä, miten tälle kuluhaukkojen yritykselle kävi. Toivottavasti se ammuttiin myöhemmin alas. Joka tapauksessa juuri tällaiset todella kyseenalaiset ”one-size-fits-all” -normit ovat niitä, joiden vuoksi kaupungin rakentamisesta on tehty lähes mahdotonta. Ja siksi kaupunkisuunnitteluun liittyviä asioita ei saa jättää vain ”haukkojen” ja ”kyyhkyjen” käsiin, vaan tarvitaan myös pöllöjen harkintaa.

    • Elmo Allén sanoo:

      Kuulostaa kyllä taas järkyttävältä osaoptimointivirheeltä. Säästetään kymppi puiden hoidossa, lisätään satanen tien ylläpitoon.

  4. Antti Auvinen sanoo:

    Hyvä teksti! Toivoisin vaan että olis viittaus kuvan tekijään yhtälailla kun lainattuihin bloggauksiin viitataan 😉

    T. 60m suojaetäisyyden visualisoija

  5. Hei!

    Mielelläni laitan viittauksen kuvantekijöihin! Kiitos Antti ihan hurjasti kuvasta. Kuka oli se sankari, joka editoi Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteyksen kuvan? Asialle kävi niin hassusti, että sain kuvat Otsolta ilman saatesanoja tekijöistä. Lämmin ja syvä kiitos kaikille tekijöille!

    Kokouksessa toin esiin neljä periaatetta poliittisena näkökulmana valmistelun pohjaksi:
    – Tulisi ensisijaisesti puuttua pölyn syntyyn, ei synnyttää lisää pölyä hajauttamalla kaupunkirakennetta ja sitä kautta lisäämällä liikennettä.
    – Ehdotukseen halutaan enemmän kuin pohjassa olevat neljä keinoa vähentää pienhiukkaspäästöjä tai niiden terveysvaikutuksia. Annoin evästeeksi blogissa mainitut keinot, mutta niin että virkamiehet katsovat toki ansiantuntemuksellaan parhaat keinot.
    – Näiden muiden keinojen tulisi olla ensijaisia suojaetäisyyksiin verrattuna.
    – Suojaetäisyyksiä ei ensisijaisesti sovelleta kaupunkimaisessa rakentamisessa. Tämä tarkoittaa siis myös uutta tiivista aluetta.

    Asia on kuitenkin herkkä, ja vaatii työtä ennen seuraavaa kokousta. Olin aistivinani, että Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto saattaa pyrkiä vaikuttamaan normistoon.

    Täytyy kaivaa ennen seuraavaa kokousta Helsingin lautakuntien yms. lausunnot asiasta.

    Vaikka asia on vielä hyvin auki eikä monikaan sanonut kantaansa selvästi, ainakin jonkinlainen tahtotila tuntuu ehkä kuitenkin olevan tiiviissä kaupunkirakenteessa ja muiden keinojen suosimisessa. Toivottavasti. Seuraava kokous on 17.5.

    Tässä oli suuri asia päätettäväksi uuden hallituksen ensimmäiseen kokoukseen.

  6. Antti Auvinen sanoo:

    Hyvä että kuva pääs käyttöön!

    Markus Valo tais olla se joka duunas ton Vallila-kuvan.

  7. Ville Ylitalo sanoo:

    ”Poistetaan hiekoitushiekka nopeasti
    Tämä tarkoittaa katujen siivousta keväisin. Pitkät suojaetäisyydet lisäävät katujen pölynpoistokustannuksia katualueen kasvun vuoksi.”

    Tähän pitäisi saada selkeät normit, että katupöly poistettaisiin heti kun se on mahdollista. Nykyään katupölykausi kestää useita kuukausia. Koska jalankulkijoiden väylät keskitetään usein autoteiden varsiin, jalankulkijat kärsivät eniten katupölystä.

    Asuinalueita rakennettaessa pitäisi huomioida, että olisi tarpeeksi suojaisia kävelyreittejä ja jokaisella asuinalueella tulisi olla erikseen merkittyjä kävelypolkuja kohtuullisen matkan etäisyydellä asunnoista. Nykyisin pienetkin asuinalueet rakennetaan niin, ettei virkistäytymiskäyttöön jää tilaa ja kaikki kevyen liikenteen reitit asfaltoidaan. Pyöräilijöille on varmasti mukavaa, että voi ajaa asfaltilla mutta joitakin reittejä voisi säästää ihmisjaloille sopiviksi. Tiivis rakentaminen voidaan suunnitella niin, ettei viihtyvyys kärsi siitä ja tilaa on myös liikkumiselle.

    Kiitos, että olet nostanut tämän erittäin tärkeän aiheen esille.

  8. Päätös liikenteen suojaetäisyyksistä tehdään todennäköisesti hallituksen kokouksessa perjantaina 31.5. Esityslista löytynee pari päivää ennen kokousta osoitteesta http://www.hsy.fi/tietoahsy/paatoksenteko/esityslistatjapoytakirjat/Sivut/default.aspx.

  9. HSY:ssä asia tulleekin hallituksen päätöksentekoon vasta lokakuussa 2013. Voimme siis odottaa hyvin valmisteltua ja kattavaa esitystä. Tämä mahdollistaa teoriassa myös laajemman kansalaiskeskustelun asiasta.

  10. Päivitysilmoitus: Totta ja tarua kaavoituksesta | Patrick Jensen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.