Kannanotto Koskelan sairaalan alueen täydennysrakentamiseen

Post to Twitter

Kaupungin suunnitelma siirtää valtaosa Koskelan sairaalan toiminnoista muualle antaa valtavan mahdollisuuden Koskelalle ja Käpylälle. Se mahdollistaa myös merkittävän määrän lisää Helsingin kipeästi kaipaamia asuntoja kantakaupunkiin.

Havainnekuva Koskelan sairaala-alueen ehdotuksesta. (c) Juhana Rantavuori

Koskelan sairaalan alueella voidaan ainutlaatuisella tavalla yhdistää uutta ja vanhaa ja näin luoda kerrostunutta kaupunkiympäristöä. Lisäksi täydennysrakentaminen Kunnalliskodintien itäpuolelle ulottuessaan eheyttää Koskelan ja Käpylän kaupunkirakennetta nivomalla niitä yhteen. Tiiviimpi kaupunki luo edellytykset paremmille julkisille ja kaupallisille palveluille ja joukkoliikenteelle. Asuminen kaukolämmön, hyvän joukkoliikenteen ja lyhyiden välimatkojen alueella on myös ekologisin ratkaisu.

Koskelan sairaala-alue on vehreydessään ja kerrostuneisuudessaan ainutlaatuinen. Haluamme, että alueen suunnitteluun ja rakentamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Asuntorakentamisessa tulee suosia kadun varsien rakentamista siten, että alueen keskelle jää merkittävän kokoinen vehreä puisto. Asuinkäyttöön muutettavien rakennusten osalta olisi hyvä sallia pienempi määrä parkkipaikkoja, kuin mitä kaupunki tavanomaisesti vaatii. Maanalaisen pysäköinnin lisäksi kannattaa tutkia mahdollisuutta lisätä pysäköintipaikkoja Käpyläntiellä ja Kunnalliskodintiellä esim. vinoparkkiratkaisulla.

Kolmeuloitteinen havainnekuva Koskelan sairaala-alueen ehdotuksesta. (c) Juhana Rantavuori

Esitämme täydennysrakentamisen osalta toiveita, joita on havainnollistettu ylläolevissa kuvissa.

  • Puoliumpinaiset kivijalkakauppakerrostalot sopivat hyvin kiertämään sairaala-aluetta. Ne muistuttavat muodoltaan Kisakylän muotoja, erityisesti alueen alkuperäisiä suunnitelmia.
  • Koskelantien rakentaminen tulee koordinoida Koskelan hallin täydennysrakentamisen kanssa siten, että Koskelantien itäosiin saadaan yhtenäinen kaupunkirakenne.
  • Townhouset sopisivat myös alueelle, esimerkiksi Kunnalliskodintien koillispuolelle.
  • Townhouse-rivistön taakse Koskelan puolelle sopisi korkeaa 8-kerroksista rakentamista samaan tapaan kuin Antti Korpin tien kaakkoispuolella.
  • Historiallisesti arvokkaat sairaalarakennukset muutetaan asuin- tai palvelukäyttöön, esim. kouluiksi, päiväkodeiksi tai senioriasunnoiksi.
  • Sairaalarakennukset, jotka ovat hankalasti muutettavissa uuteen käyttöön eivätkä ole historiallisesti arvokkaita, puretaan uusien rakennusten tieltä.

Näin saadaan rakennettua asuntoja noin 3000 uudelle asukkaalle. Samalla varmistuu Koskelan ala-asteen säilyminen ja mahdollinen laajentaminen ylemmille luokille, kun alueen kouluikäisten lasten määrä kasvaa noin 300-500 lapsella.

Täydennysrakentamisen yhteydessä on syytä myös suunnitella alueelle raitioyhteys samalla kun Koskelan varikon vararaideyhteys toteutetaan ja Koskelantien nopeusrajoitukset on syytä pudottaa 40 km/h:hon myös välillä Intiankatu – Kustaa Vaasan tie.

Kannanoton voi allekirjoittaa Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä sitä koskevassa ketjussa  lisäämällä oman nimesi kommenttiosioon tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen jaakko.sarela@iki.fi [EDIT: linkki vaihdettu osoittamaan Lisää kaupunkia Koskelaan -ryhmän ketjuun].

Jaakko Särelä, Käpylä
Juhana Rantavuori, Töölö

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

23 vastausta kohteessa Kannanotto Koskelan sairaalan alueen täydennysrakentamiseen

  1. Joonas sanoo:

    Eli ideaa ei voi kannattaa liittymättä Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmään? Haluaisin toki ilmoittaa kannatukseni, mutta en halua liittyä ko. mouhotusryhmään.

  2. Ritta Röpelinen sanoo:

    Käpylän alueen kehittäminen!

  3. jari sanoo:

    Townhouset voivat aivan hyvin olla myös kerrostalon I-kerroksessa tai katolla (siis ei pelkkää kuistia maan tasalla ja kulku huoneistoon rapusta; vaan sisäänkäynti aivan samalla tavalla kuin rivariin, eli pelkästään katutasosta). Eli townhouset eivät välttämättä tarvitse olla omina rakennuksina.

    ”Sairaalarakennukset, jotka ovat hankalasti muutettavissa uuteen käyttöön eivätkä ole historiallisesti arvokkaita, puretaan uusien rakennusten tieltä.” Pelottava kommentti. Jo nyt liiaksi puretaan taloja, kun niiden korjaus maksaisi muka enemmän kuin uudistalon teko, tai ne ovat liian erikoisia. Mutta se juttu on juuri erikoisuus. Tukholmassa on mitä erikoisempia rappu/asuntotiloja vain sen vuoksi, että siellä ei perustella vaikeudella tai huonokuntosuudella purkua, vaan ne toteutetaan olemassa olevaan rakennukseen. Ja juuri ne ovat niitä mitkä kertovat menneisyydestä, eli korostavat kerroksellisuutta. Linkin rappu on mitä kaunein. Ja sen päällä oleva asunto enemmän kuin erikoinen: http://goo.gl/maps/l1vux

    • Toki noin townhousejen kanssa. Olennaisin osin uudisrakentaminen ei ole mahdollisesti purettavien rakennusten päällä ja tekijät lienevät käyttäneet lähteenään siitä, mitkä rakennukset on tarkoitus suojelle aiheesta tehtyä selvitystä.

    • Jaakko Särelä sanoo:

      Sairaala-alueella todellakin voidaan hienolla tavalla tehdä kerrostunutta kaupunkia. Siksi olemmekin pyrkineet säilyttämään mahdollisimman paljon rakennuksia (mm. lähes kaikki asuinrakennuskokoa olevat rakennukset). Alueen rakennuksista on purettavaksi aiottu vain lähinnä pienet huonokuntoiset vajat, jotka muutenkin oltaisiin purettu.

  4. Tuomas sanoo:

    Muuten jees, mutta olisiko syytä jättää esimerkiksi alueen lounaiskulma urbaaniksi puistoksi, jotta alueen kerroksellisuus jugend-rakennuksineen näkyisi myös alueen ulkopuolelle. Kunnalliskodintien itäpuolelle sen sijaan voitaisii rakentaa tehokkaammin vaikka umpikorttelia. Samoin Intiankadun ja Valtimontien välissä olevan viheralueen rakentamista voitaisiin harkita; sehän on ollut rakennettua aluetta vielä 1970-luvulla. Koskelan alueella ja lähistöllä riittää hoitamatonta viheraluetta vaikka kuinka mutta Koskelan sairaala-alueen puiston kaltaista kantakaupunkimaista puistoa on vähän.

  5. Jaakko Särelä sanoo:

    Jättämällä aukkoja kortteleihin suunnitelmassa on pyritty siihen, että alueen ulkopuoleltakin näkee alueelle. Isommatkin aukot voisivat toki olla paikallaan. Ja varmaan Kunnalliskodintien Koskelan puolella voisi rakentaa tehokkaamminkin. Tämä kannanotto on toki vain ehdotelma varsinaisten suunnitelmien pohjaksi.

    Koskelan-Käpylän-Kumpulan alueella on varmaan muitakin mahdollisia täydennysrakentamispaikkoja, mutta suunnitelmassa on keskitytty sairaala-alueeseen, koska sairaalatoiminnoilta on jäänyt paljon tilaa vapaaksi ja alue otetaan joka tapauksessa muuhun käyttöön.

  6. Joni sanoo:

    Tuo suunnitelma näyttäisi siltä kuin sairaala-alueen kaikki isot rakennukset purettaisiin, mm. entinen terveysaseman rakennus ja labran rakennus. Vai yulkitsemko väärin? Miksi näin? Ne sopivat alueelle nytkin hyvin ja ovat sopivan kokoisia sijaintiinsa nähden.

    Miksi sairaala-alueelle rakennetaan townhouseja purkamalla isoja kerostaloja (mikäli tulkitsem oikein) kun yleissääntönä halutaan lisää ihmisiä alueelle ja ihmisille asuntoja?

    Sen sijaan Koskelantien varteen Kirjurintien eteen on piirretty korkea talo köytännössä samaan pihapiiriin kuin 400 asunnon Kunnalliskodintie 6:n talot. Eikö siinä jos jossain olisi paremmin tilausta matalammalle melumuuritalolle?

    Sanokaa ettei tämä tarkoita sitä että ollaan tekemässä sairaala-alueelle uutta väljää ja matalaa puistomaista aluetta tunkemalla isot talot sinne jossa jo valmiiksi on ahdasta ja asukastiheys muuta naapurustoa suurempi, ja tulotaso heikompi.

    vielä kysymys umpikortteli-ideaa. Sitä ei ole ympäristössä harrastettu vaan päinvastoin avokortteleita. Miksi nyt poikettaisiin linjasta?

    • Jaakko Särelä sanoo:

      Sairaala-alueen isoista rakennuksista purettavaksi on suunnitelmassamme aiottu 8-kerroksinen labrarakennus (N-rakennus, KSV:n raportista: ”Suuri ja laitosmainen rakennus ei ole muunnettavissa palveluasumiseen tai asumiseen soveltuvaksi.”) sekä entinen työlaitos (F-rakennus, KSV:n raportista: ”Rakennus on menettänyt alkuperäisen ilmeensä niin ulko- kuin sisätiloissa. Alkuperäisten huonetilojen jakaminen pienemmiksi on ongelmallista
      muun muassa huonetilojen mittasuhteiden vuoksi.”). Kaikki muut isot talot suunnitelmamme säilyttää.

      Townhouseja aioimme Kunnalliskodintien toiselle puolelle, jotta näkymät vehreälle sairaala-alueelle säilyisivät. Toki voisi ajatella, että Kunnalliskodintien ja Antti Korpin tien pohjoispuolinen alue rakennettaisiin vielä tehokkaammin.

      Sen sijaan Koskelantietä vasten on minusta hyvä tehdä korkeampia rakennuksia: ne eristävät aluetta liikenteestä ja toisaalta Koskelan varikon alueellekin on todennäköisesti tulossa suhteellisen korkeaa rakentamista varikkokannen päälle.

      Mitä tulee aluetehokkuuteen, niin se on sairaala-alueella korkeampi kuin ympäristössä, mikä onkin hyvä, kun on kyse täydennysrakentamisesta. Kerroskorkeuksissa olemme katsoneet ympäristöä ja siksi Koskelan puolella on 8-kerroksisia ja sairaalan alueella 6-kerroksisia.

      Umpikorttelitkaan eivät ole alueella vieraita: Kisakylän alueella on hyvin vastaavia korttelimuotoja ja itse asiassa Kisakylän alkuperäisessä suunnitelmassa korttelit olivat täysin umpikortteleita.

  7. Päivitysilmoitus: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2013 | Mikko Särelä

  8. Joni sanoo:

    Ei noi vastaukset nyt vakuuttanut. Miksei muuten niihin ”huonosti asumiskäyttöön sopiviin” ja purettaviin N- ja F -rakennuksiin voi tehdä lofteja? Sellaisiahan varta vasten rakennetaan uudistuotantona, mikä on koko loftin idean vastaista. Lähin esimerkki löytyy Arabianrannasta. Nyt olisi mahdollisuus tehdä jotain toisenlaista, jotain jolla erottaa alue muista uudisrakennuskohteista. Siitä tulisi alueelle luonnetta ja sitä kautta houkuttelevuutta!

    Samalla säästyisivät sairaalapuistoon jo valmiiksi sopivat rakennukset ja saataisiin kerrosneliöitä oikein urakalla, ilman että niitä täytyisi tunkea jo valmiiksi korkeasti rakennettuun kivi-Koskelaan.

    • Jaakko Särelä sanoo:

      Tuossa suunnitelmassa aluetehokkuus on suurempi sairaalan alueella kuin mitä se on Kunnalliskodintien Koskelan puolella. Koskela on tyypillinen lähiö, eli väljästi matalalla aluetehokkuudella rakennettu.

      Jos F-rakennusta ei pureta, menetetään käytännössä koko tuon Kunnalliskodintien ja Koskelantien risteyksen rakentamispotentiaali (eli enemmän kuin mitä siihen uudessa suunnitelmassamme on laitettu uudisrakentamista). Noihin alueelle jätettäviin rakennuksiin muuten KSV suunnittelee lofteja.

  9. Teemu sanoo:

    Ihan asiallinen ehdotus. En kuitenkaan näe perusteita miksi pysäköintiparkkinormista pitäisi poiketa alaspäin, nyt ei kuitenkaan kyse ole kantakaupungista vaan esikaupunkialueesta. Sen sijaan on totta että olisi hyvä suosia maanpäällistä pysäköintiä, koska se on paljon halvempaa. Esityksen mukaisen Kisa/Olympiakylä-tyyppisen rakentamisen lisäksi olisi harkittava voisiko alueelle rakentaa myös puu-Käpylän tyylisiä pienkerros- ja pientaloja.

  10. Jaakko Särelä sanoo:

    Vaikka Käpylä ei virallisesti kuulukaan Helsingin kantakaupunkiin, se on hyvin kantakaupunkimaisesti rakennettu. Käpylässä ei esimerkiksi ole ostaria, joka olisi alueen keskus, niin kuin lähiöissä tyypillisesti on. KSV:kin lähtee suunnitelmassaan siitä, että alueen pysäköintinormi on kantakaupungin normi (II-luokka, ei siis I-luokka, joka on keskusta).

    Pientaloja suunnitelmassamme edustavat Kunnalliskodintien koillispuolelle suunnitellut 3 townhouse-rivistöä. Niiden toteuttamiseen muuten voisi ryhmärakentaminen sopia hyvin.

  11. Päivitysilmoitus: Kaupunkisuunnittelun vuosihttp://www.yleiskaava.fi/yleiskaava/aineistot/ | Mikko Särelä

  12. Päivitysilmoitus: Kaupunkisuunnittelun vuosi | Mikko Särelä

  13. Gaurav sanoo:

    Ke4pse4, se tosiaan tuo tuaesslaln ve4ljemme4t tilat ja paremmat erikoissairaanhoidon palvelut puolelle Helsingin terveyskeskuspe4ivystyspotilaista.Helsingin terveyskeskuspe4ivystyksessa on paljon ongelmia, joista suuri osa johtuu siite4, ette4 potilaat tuupataan varsinaisilta pe4ive4vastaanotoilta pe4ivystykseen. Te4te4 tapahtuu ne4hde4kseni seke4 ide4sse4 ette4 le4nnesse4. Mutta varsinaiseksi pullonkaulaksi on muodostunut se, ette4 perusterveydenhuollosta ei le4hetete4 erikoissairaanhoidon tutkimuksiin potilaita, jotka pite4isi le4hette4e4, vaan taakoitetut terveyskeskusle4e4ke4rit puurtavat jonkin diagnoosin kimpussa kuukausitolkulla (osassa terveyskeskuksista ei aanneta tutkittavalle potilaalle jatkoaikaa, vaan he4n joutuu aina aloittamaan alusta kallo kahdeksalta aikojen varaamisen saadakseen ns. ”akuuttiajan”; muuta ajat jaetaan esimerkiksi kolmen viikon pe4e4he4n, mike4 voi olla akuuteista hengitysoikeista tai epe4tyypilliseste4 rintakivusta ke4rsive4lle huolestuttavaa tai kohtalokasta. Hoidontarpeen arviointi, mike4 pite4isi tapahtua puhelimessa, ei le4heske4e4n aina ole asiallinen. Pahimmassa tapauksessa potilaan vaivaa ei tiedustella lainkaan tai sen laatua ei tutkita riitte4ve4sti. Jos Helsingisse4 aikoo pe4e4ste4 julkisen puolen erikoissairaanhoidon asiakkaaksi, potilaat menetteleve4t sille4 tavoin, ette4 he meneve4t yksityisille le4e4ke4riasemille, joista heide4t le4hetete4e4n julkisin varoin pidette4ve4e4n terveydenhuoltoon. Te4sse4 on ere4s saumakohta, jossa ve4ki karsiintuu ja joka selitte4e4 sosioekonomisten terveyserojen kasvua: ve4he4varaisilla ja varattomilla ihmisille4 ei ole rahaa menne4 yksityisle4e4ke4rille, joka kirjoittaa le4hetteen.Mutta te4me4 pe4ivystyssairaala parantaa siis tilannetta puolella helsinkile4isiste4, sattumoisin juuri sen puolen helsinkile4isille4 jostain syyste4, joiden terveys on muutenkin parempi.

  14. Juhana Rantavuori sanoo:

    Koskelan sairaala-alueen suunnittelu jatkuu…

    Kaupunkisuunnitteluvirastosta on tullut neljä ehdotusta, joissa osassa selvästi näkyy jättämämme kannanoton vaikutukset. Ehdotukset ovat:

    Vaihtoehto A: ”Käpylän tyyliin”
    Vaihtoehto B: ”Katujen varsille”
    Vaihtoehto C: ”Suojaisat tehokorttelit”
    Vaihtoehto D: ”Koskelan Manhattan”

    Nyt kannattaa käydä laittamassa kommentteja KSV:n sivuille. Kommentteja on mahdollisuus käydä laittamassa 10.11.2014 asti.

    http://www.ksv.hel.fi/keskustelut/aiheet/koskelan_sairaala_alue

  15. Päivitysilmoitus: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.10.2016 | Mikko Särelä

  16. Päivitysilmoitus: Lisää kaupunkia Helsinkiin 7-vuotta | Mikko Särelä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.