Runkolinjoilla parempaa joukkoliikennettä

Post to Twitter

Runkolinjat ovat toimiva ja tehokas ratkaisu, kun halutaan, että joukkoliikenteellä pääsee joutuisasti eri puolilta kaupunkia kaikkialle kaupunkiin kellonajasta riippumatta. Ne yhdistävät keskukset toisiin keskuksiin ja lyhentävät matka-aikaa.

Runkolinja on linja, joka kulkee usein, aloittaa varhain ja päättää myöhään. Runkolinja pyrkii olemaan nopea, ja siksi sen pysäkkiväli on hivenen pidempi kuin kaupunginosalinjoilla eli ns. normaaleilla busseilla, joiden vuorovälit ovat usein pitkiä ja joiden linjan toinen pää on yleensä keskustassa.

Helsingissä runkolinjoina voidaan tällä hetkellä pitää A-, M-, I-, ja N-junia, metroa, bussia 550 ja tietyillä reittiosuuksilla raitiolinjoja 4, 8 ja 10 sekä busseja 58, 59 ja 78.

Matkat ruudukkoon

Runkolinjoja ei kannata rakentaa ihan minne sattuu. Runkolinja on parhaimmillaan silloin, kun se kohtaa toisen runkolinjan ja muodostaa ruudukkomaisen kuvion kartalla. Myös liikennekonsultti Jarrett Walkerin mukaan paras muoto joukkoliikennejärjestelmälle on ruudukko, missä linjat kulkevat suoraan vaaka- ja pystysuunnassa. Ruudukkomallissa eri suunnista pääsee vaihtamaan ja mahdollisten matkakohteiden määrä moninkertaistuu.

Tämän takia Helsinkiin suunnitellaan parhaillaan uusia runkolinjoja 500 ja 560. 500 korvaa bussin 58 ja 560 tulee kulkemaan Vuosaaresta Myyrmäkeen. Uudet runkolinjat yhdessä vanhojen runkolinjojen kanssa muodostavat kartalla kuvion, joka muistuttaa hämähäkin seittiä – toista hyvää runkolinjaston mallia. Poikittaiset runkolinjat mahdollistavat lyhyemmät matkustusajat eri aluekeskusten välillä – kaikkia vaihtoja ei tarvitse enää tehdä Helsingin päärautatieaseman liepeillä. Tämä on hyvä alku.

Runkolinja rakennetaan yhdistämään ihmiset toisiinsa. Niitä tehdään sinne, missä tavoitetaan suuri määrä ihmisiä. Tällä hetkellä runkolinjalle on suuri tarve esimerkiksi reitillä Keskusta-Viikki-Hakunila ja tämän reitin ristikkäisille linjoille. Nykyisellään reittiä hoidetaan useilla eri busseilla, jotka haarautuvat Viikin jälkeen kohteisiinsa.

Miksi yksittäiset linjat eivät kuitenkaan ole yhtä hyvä ratkaisu kuin runkolinja Viikkiin-Hakunilaan? Vastaus on useampiosainen: Yksittäinen kaupunginosabussi kulkee harvemmin, jolloin matkaan ei pääse pohjoispäässä usein ja samalla todellinen matka-aika pitenee. Matka-aika pitenee myös kaupunginosalinjojen sykkyräisyyden takia. Sen sijaan eteläpäässä samalla reitillä on nykymallissa monesti liikaakin busseja. Runkolinjojen avulla matkanteko nopeutuisi, koska suorat linjat ovat nopeammin liikennöitävissä ja niillä olisi runsaasti vuoroja. Lisäksi turha päällekkäisyys keskustan läheisyydessä häviäisi. Viikki-Hakunila- esimerkissä runkolinja menisi Hakunilaan asti tiheästi ja metron-Viikinreitin-pääradan-Tuusulanreitin-välille tehtäisiin linjoja niin, että ne palvelisivat väliin jääviä kaupunginosia.

Mikä joukkoliikenneväline? Millainen tie tai väylä?

Runkolinjan ei tarvitse olla juna tai metro. Välineeksi käy mikä vain joukkoliikenneväline. Jos matkustajia on vähemmän, on bussikin hyvä ratkaisu. Helsingin kokoisessa kaupungissa oivallisin ratkaisu on raitiovaunu. Yhdellä raitiovaunulla saa kerralla kuljetettua jopa 200 ihmistä, joten raitiovaunu vetää matkustajia aivan toisella tavalla kuin bussit. Bussien matkustajapaikkojen riittämättömyyden havaitsee tällä hetkellä linjalla 550, jolla hyvin tiheästä vuorovälistään huolimatta on kovin täysiä busseja. Yksi raitiovaunu saa kuljetettua kerralla kolmen tavallisen bussin matkustajamäärän.

Runkolinjan täytyy olla nopea. Ollakseen hyvin tehokas runkolinjalla on oltava kaupungissa hyvän reittisuunnitelman lisäksi mahdollisimman esteetön kulku: oma kaista tai jossain tapauksessa kokonaan oma väylä.

Vaihtaminen avainasemassa

Runkolinjojen vaihtopaikoissa pitää päästä vaihtamaan liikennevälinettä äärimmäisen sujuvasti. Juuri nyt vaihto bussista junaan on Pasilassa välttävää. Itäkeskuksen ja Malmin terminaalit toimivat, vaikka eivät kenties silmää hivelekään. Oulunkylän vaihto junan ja 550:n välillä on kohtuullinen. Rautatieasemalla vaihdot ovat pahimmillaan hyvin hankalia, sillä lähiliikenteen junien pysäkit ovat kaukana metroasemasta. Terminaaleissamme on paljon korjattavaa, mikäli joukkoliikenneverkko halutaan saada erityisen hyvin toimivaksi.

Runkolinjat kohtaavat myös yksittäisillä pysäkeillä. Näiden pysäkkien suunnittelussa pitäisi olla hyvin huolellinen, jotta vaihtaminen ei talvellakaan harmittaisi. Nopea vaihto, suoja säältä sekä turhan kävelyttämisen välttäminen ovat keskeisiä hyvän runkolinjan vaihtopysäkin tunnusmerkkejä.

Miksi vaihto on hyvä asia? Jos runkolinjat ovat kohtuullisen suoria, vaihto mahdollistaa liikkumisen yllättäen nopeammin kuin sykkyräinen yksittäinen kaupunginosalinja.

Irti reittispagetista

Runkolinjaruudukkoa on helppo ymmärtää. On helpompaa mieltää muutama linja kuin kymmeniä kaupunginosalinjoja. Kumpulaan keskustasta matkustavalle ei välttämättä mitenkään helposti Rautatientorilla avaudu, että hän pääsisi perille linjoilla 55, 70, 73, 75, 77, 700, 710, 730, 740, 741 mutta ei linjoilla 70V tai 71. Sen sijaan ruudukko tai hämähäkinverkko on helposti ymmärrettävä ja helposti navigoitava.

Reittispagetti pohjautuu ajatukseen siitä, että kaikkien matkojen määränpää on keskusta (Helsingissä Rautatientori). Jos kaikki linjat alkavat Rautatientorilta, linjasto on hyvinkin spagettimainen. Spagetti on kasvanut ajan oloon. Itä-Helsingin suunnalla sitä on purettu tekemällä metro. Aiemmin Itä-Helsinkiin meni vajaa parikymmentä kaupunginosabussia. Idässäkin poikittaiset yhteydet ovat jääneet heikoiksi, mutta 78 ja 79 palvelevat tätä tarkoitusta. 78 ja 79 ovat matkustajien keskuudessa suosittuja linjoja.

Runkolinjat FTW

Joukkoliikenteen käyttäjälle runkolinjat ovat hyvä ratkaisu. On parempi, että kaikkia linjoja ei enää käytetä Rautatientorilla – eiväthän kaikki tietkään kulje Rautatientorille. Ihmisten kaupungissa ihmisillä on tarvetta kulkea milloin minnekin, useaan eri aluekeskukseen. Runkolinjat vievät sinne nopeammin. Säästyy sekä aikaa että matkaa. Tehokkaan joukkoliikenteen kaupunki on enemmän ihmisten kaupunki.

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Runkolinjoilla parempaa joukkoliikennettä

  1. Hidas raitiotie, millaisia nykyiset raitiotiet Helsingissä ovat, ei kelpaa runkolinjaksi.

    Pääkaupunkiseudun sisälläkin monien työmatka voi olla kymmeniä kilometrejä, esimerkiksi itselläni se on 23 km etelä-Espoosta itä-Helsinkiin, minkä pystyn taittamaan Länsiväylän nopeilla bussivuoroilla ja metrolla. Tällainen merkitsee kuitenkin, että päivittäiset työmatka-ajat venyvät samalla 1,5-2 tuntiin lähinnä Länsiväylän ja Olarin-Niittykummun alueen katuverkon ruuhkatilanteesta riippuen.

    En omista tällä hetkellä autoa, mutta tilanne menisi mahdottomaksi ilman sellaista, jos pitäisi esimerkiksi käydä töissä nykyisestä asuinpaikastani itä-Helsingin sijasta Helsinki-Vantaa-lentokentän eteläpuolisella joukkoliikennekatvealueella tai jos olisi lapsia, joita pitäisi viedä ennen töitä päiväkotiin tai hakea sieltä töiden jälkeen.

  2. Poikittaisliikennettä palvelevat runkolinjat ovat suureen tarpeeseen, sillä ruuhkautumisen on ennustettu kasvavan kehäteillä kaikkein nopeimmin. Esimerkiksi Kehä kolmosen suuntainen joukkoliikenne on alikehittynyttä. Kehärata on nysä poikittaisliikenteen kannata.

    Suurimmilla asemilla, kuten vaikkapa Tikkurilassa, vaihdon sujuvuus ja helppous sekä lyhyt kävelymatka mielellään ilman tuulta ja tuiskua on esiarvoisen tärkeää. On hullua kaavoittaa esimerkiksi 50 liityntäpysäköintipaikkaa lähemmäs laituria kuin esim. 5000 päivittäisen vaihtajan pikaratikan runkolinja pysäkki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.