Lisää kaupunkia, lisää luontoa

Post to Twitter

Puut ovat Helsingissä turvallisuusriski. Huonokuntoinen puu poistetaan havaittaessa oitis, mutta myös ihan terveitä puita kaadetaan varmuuden vuoksi siellä missä ihmiset liikkuvat. En harmillisesti onnistunut löytämään tähän lukuja kaatuneiden puiden alle jääneistä helsinkiläisistä. Autojen alle kaupunkilaisia jää vuosittain 400-500.

Osallistun ensi tiistaina kaupunkisuunnittelulautakunnassa Vartiosaarta koskevaan päätöksentekoon. Toivon, että saaren rakentamissuunnitelmat hylätään ja että saarta kehitettäisiin virkistysalueena, jonne kaikkien kaupunkilaisten olisi nykyistä helpompi päästä siltoja pitkin. Vartiosaaren luonto on ainutlaatuista. Saaressa on useita METSO-ohjelmassa arvokkaiksi määriteltyjä kangas-, kallio- ja lehtometsiä ja sen pitäisi olla osa Helsingin yleiskaavaan mukaan tulevaa metsäistä suojeluverkostoa, jolloin Itä-Helsingin rantojen viheryhteys pysyisi vahvana. Saaren ekologinen merkitys sekä rooli kasvavan Itä-Helsingin virkistysalueena menevät ajattelussani uuden asuinalueen edelle.

Minä haluan kaupunkiini paljon lisää kaupunkia ja samalla paljon lisää monimuotoista luontoa. Ja minusta nämä kaksi asiaa voivat tapahtua samanaikaisesti.

Asuntotuotannon ja monimuotoisen kaupunkiluonnon ei tarvitsisi olla keskenään ristiriitaisia tähtäimiä. Helsinkiin mahtuu mukavasti 300 000 uutta asukasta ilman että kaupunkiluontoa asfaltoidaan.  Urban Helsingin vaihtoehto yleiskaavalle näyttää kartalla hienosti miten. Lyhyesti: rakennetaan motareiden varret, vedetään niille raiteet, täydennysrakennetaan kanta- ja esikaupunkiin, jatketaan kantakaupunkia ja tehdään asuntoja Malmin lentokentälle.  Toivotan uudet rakennukset tervetulleiksi myös omalle takapihalleni Kallioon esimerkiksi Juha Ilosen täydennysrakentamiskaavailujen tapaan. Ilonen sanoikin Hesarissa hyvin, “Moni varmaan ajattelee, että Kallio on jo valmiiksi rakennettu. Se on harhakuva, sillä muutos on ollut aina keskeisintä kaupungissa.”

Kaupunkimaiseen kaupunkiin mahtuu paljon luontoa. Suurkaupunki Berliinin kadunvarsilla kasvaa 400 000 puuta, Helsingissä 30 000. Kaupunkiluonto on viihtyvyyden ja mielenterveydenkin kannalta isossa roolissa kaupunkilaisten elämää ja suomalaisten asumispreferensseissä ykköseksi nousee edelleen luonnonläheisyys (minkä ei tarvitse tarkoittaa Nurmijärvelle muuttoa). Köpiksessä koko kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi on otettu mahtava tavoite maksimoida ihmisten ulkona oleilu. Luonto houkuttelee ulos. Vaikka ekosysteemipalvelu on mielestäni vähän hankalasti aukeava käsite, ei sitä kannata ohittaa hippeilynä. Luonto auttaa hulevesien hallinnassa, lämmön tasaamisessa, ilman puhdistamisessa sekä hiilen ja muiden ravinteiden sitomisessa. Kaupunkiympäristön hyvinvoinnin kannalta pelkät puistot eivät riitä vaan tarvitaan myös luonnontilaisia viheralueita, joiden monimuotoisuus on suuri. Luonto on kaupungin toimivuudelle ohittamattoman tärkeä ja luonto on osa kaupungin jatkuvaa muutosta ihan koko ajan.

Töölönlahti_Max Liimatainen

Töölönlahden lehto ennen Staran hakkuita.

Moderni kaupunki perustuu pitkälti ajatukseen luonnon ja kulttuurin vastakkainasettelusta. Vapaa luonto tuntuisi kuuluvan kaupungin ulkopuolelle, missä vihreä ei ole rakentamisen tiellä. Luontoa ei oikein voi suunnitella ja kaupunkiluonnon käyttötarkoituksia ei voi määrittää samaan tapaan kuin rakennetun ympäristön. Suojelutoimet kaupungissa kohdistuvat yleensä rakennuksiin ja kulttuurihistoriaan (lento- ja golfkenttiin?), ihmisen luomaan ympäristöön. Luontoa suojellaan kansallispuistoissa. Luonto on kuitenkin suomalaisissa kaupungeissa sekä mentaalisesti että konkreettisena ympäristönä niin voimakkaasti läsnä, että siihen liittyviä arvoja kannattaa punnita harkiten.

Eivätkä puut ole uhka kaupungissa. Autot ja autoiluun perustuva kaupunkirakenne on. Tehdään lisää kaupunkia ja rakennetaan asunnot kaikille, jotka haluavat asua Helsingissä. Rakennetaan ne kuitenkin sinne, minne kantakaupunki luontevasti jatkuu ja annetaan luonnolle mahdollisuus kasvaa ja muuttua osana kaupunkia.

Outi Silfverberg, varajäsen kaupunkisuunnittelulautakunnassa (vihr.)

Vartiosaari

Vartiosaari

Post to Twitter

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta kohteessa Lisää kaupunkia, lisää luontoa

  1. S sanoo:

    Kyllä ”lisää kaupunkia” ja lisää luontoa ovat ristiriitaisia tavoitteita keskenään.
    Ylipäätään ”lisää ihmisiä” tarkoittaa vähemmän luontoa millä tavalla tahansa katsottuna. Kyllä ”vihreän” ihmisen pitäisi tämä tietää. Ongelmä nykyisissä vihreissä on se että he eivät ole vihreitä.
    Itse en ylipäätään ymmärrä millä perustellaan tätä hatusta revittyä tulevaa ihmismäärää Helsinkiin? Ja etenkin kantakaupunkiin. Jos tänne on niin kova tunku, niin ainoa tapa lisätä viihtyisiä asuinalueita on rakentaa uusia. Ja juuri niin tiiviitä ja tornipitoisia kuin märimmät unet antaa myöten. Kantakaupungin viihtyvyyden tuhoaminen ei ole ratkaisu.
    Minusta kaupunkisuunnittelussa vallitsee nyt joku omituinen, pakonomainen kasvun ja ”kehittämisen” joukkoharha.

  2. S sanoo:

    Jos on luotava ”lisää kaupunkia” niin suunnitellaan uusia kantakaupunkimaisia alueita Helsingin sisälle.
    Kovasti rummutettua tulijaa ei vain oikeasti taida riittää niin paljon.

  3. Laput pois silmiltä sanoo:

    Pääkaupunkiseutua pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Näin asumista ja työssäkäyntiä voitaisiin ohjata järkevästi laajemmalle alueelle, eikä rakentaa Helsingin viheralueita ja merenrantoja täyteen asuntoja. Myös Malmin lentokenttä voitaisiin näin säilyttää. Se palvelee koko pääkaupungin talousaluetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.